JHL:n toimialajohtaja Saila Ruuth ennustaa valmisteilla olevalta oikeistohallitukselta raskaita aikoja työntekijöiden, opiskelijoiden, työttömien, eläkeläistenkannalta varsin hirveä.
– Tulemme todennäköisesti näkemään lukuisia pyrkimyksiä heikentää työntekijöiden oikeuksia sekä ammattiliittojen asemaa, hän arvioi.
Ruuth puhui maanantaina Joensuun vappujuhlassa.
Työntekijöiden oikeudet turvataan edelleen parhaiten toimimalla yhdessä muiden työntekijöiden kanssa.
– Esimerkiksi irtisanomissuojan heikentämistä, lakko-oikeuden rajoittamista, paikallisen sanelun lisäämistä sekä yleissitovien työehtosopimusten horjuttamista. Oikeistopuolueet ja työnantajapiirit kuvittelevat edelleen, herran vuonna 2023, että työn tuottavuus ja tuloksellisuus paranee lisäämällä isäntävaltaa ja heikentämällä työntekijöiden oikeuksia.
Raskain taakka heikoimpien harteille
Ruuth muistutti siitä, että pääministeripuolueeksi pyrkivä kokoomus on sitoutunut valtiontalouden tasapainottamiseen kuuden miljardin euron edestä tällä vaalikaudella.
– Ennen vaaleja Kokoomus vielä lupasi, että sopeuttamista ei tulla tekemään koulutuksesta, sosiaaliturvan indekseistä tai sote-palveluista. Pian vaalien jälkeen valtionvarainministeriöstä kuitenkin jo kerrottiin, että ilman leikkauksia myös näihin, ihmisten ja Suomen kannalta keskeisiin menestystekijöihin, sopeuttaminen ei voi onnistua.
– Vaikuttaakin selvältä, että raskaimman taakan talouden tasapainottamisesta tulevat kantamaan yhteiskunnan heikoimmat sekä tavalliset pieni- ja keskipalkkaiset työntekijät.
Turha pyytää mukaan
Ruuth piti selvänä, että ammattiyhdistysliike ei lähde mukaan tulevan hallituksen toimiin, vaikka Suomessa on perinteisesti noudatettu kolmikantaista valmistelua, jossa myös työmarkkinajärjestöt ovat mukana.
– Tällä kertaa kuitenkin sanon, että turha pyytää valmistelemaan uusia kikyjä. Jos oikeistohallitus haluaa leikata lomarahoja, pidentää työaikaa tai horjuttaa millään tavalla työntekijöiden oikeuksia, niin minä vastaan, että pitäkää tunkkinne, hän totesi.
– Ay-liikkeen ei pidä mennä oikeuttamaan oikeistohallituksen kyykytysjumppaa. Se, että yhteistyön yksi osapuoli laitetaan valitsemaan ruton ja koleran väliltä, ei ole yhteistyötä eikä kunnioittavaa kolmikantaista sopimista. Sellaisesta päätöksenteosta ei työntekijäjärjestöjen tarvitse eikä pidä vastuuta kantaa.
Yhdessä toimien
Ruuth puhui myös järjestäytymisasteen laskusta.
– Järjestäytymisaste on laskenut jo lähelle 50 prosenttia. Tutkimukset kertovat myös sen, että yleisin syy kuulua ammattiliittoon, on ansiosidonnainen työttömyysturva, Ruuth totesi.
– Nämä tiedot pakottavat ammattiliitot itsetutkiskelun pariin. On välttämätöntä todeta ääneen se, että on ollut virhe ammattiliitoilta tehdä jäsenhankintaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan varassa.
Hän totesi YTK työttömyyskassan näyttäneen menestyksekkäästi, että itsensä voi vakuuttaa työttömyyden varalle myös ilman ammattiliittoa.
– Meidän ei kuitenkaan pidä jäädä tuleen makaamaan vaan uutta suuntaa ja voimaa voidaan ammentaa palaamalla ammattiyhdistysliikkeen juurille. Perimmäinen syy kuulua ammattiliittoon ei ole kadonnut minnekään, hän sanoi.
– Se perimmäinen syy kuulua liittoon on työmarkkinoiden heikomman osapuolen pärjääminen vahvempaa vastaan. Perimmäinen syy on työntekijöiden mahdollisuus ja oikeus saada työstään kunnollista palkkaa ja hyvät työolot.
– Työntekijöiden oikeudet turvataan edelleen parhaiten toimimalla yhdessä muiden työntekijöiden kanssa. Ei lomarahat, palkalliset perhevapaat, vuorolisät tai vaikka työtapaturmien väheneminen ole seurausta työnantajien hyväntahtoisuudesta. Ne ovat seurausta työntekijöiden yhteisestä työstä ja toiminnasta.
uutiskirje 
