Viimeaikaiset avaukset kehitysavun leikkaamisesta ovat lyhytkatseisia, toteaa Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry.
Meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa päätetään merkittävistä leikkauksista valtion budjettiin. Neuvotteluissa mukana olevista puolueista ainakin perussuomalaisten julkilausuttuna tavoitteena on kehitysyhteistyöstä leikkaaminen. Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on ilmoittanut puolueensa olevan valmis leikkaamaan kehitysyhteistyöstä.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen mielestä on harhaanjohtavaa väittää, että Suomi voisi eristäytyä globaaleilta kriiseiltä ja niiden vaikutuksilta. Järjestö toteaakin, että parhaiten konflikteja ehkäistään niiden juurisyihin puuttumalla. Tätä kehitysyhteistyössä nimenomaan tehdään.
Parhaiten konflikteja ehkäistään niiden juurisyihin puuttumalla.
Tehokkaimmin suomalaisen yhteiskunnan vakautta, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä sekä hyvinvointia rakennetaan ehkäisemällä kriisejä ja puuttumalla konflikteihin niiden lähtömaissa. Tässä työssä kehitysapu on avainasemassa. Kehitysapu vahvistaa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja osaamistasoaja ehkäisee näin eriarvoisuutta, köyhyyttä ja aseellisia konflikteja, järjestön tiedotteessa todetaan.
– Kehitysavusta leikkaaminen on lyhytnäköistä: jos emme osallistu kriisien ratkaisemiseen niiden synnyinseuduilla, on meidän turha valittaa, kun niiden seuraukset näkyvät myös Suomessa, toteaa Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen.
Järjestö sanoo, että kehitysavun leikkaamisesta puhuttaessa sivuutetaan usein kehitysavussa työskentelevien asiantuntijoiden laaja verkosto. Suomessa ja maailmalla kehitysavun parissa työtä tekee suuri määrä suomalaisia asiantuntijoita, joiden työurat ovat vaakalaudalla, jos kehitysapua kiristetään. Jo nyt näiden merkityksellistä työtä tekevien järjestöjen resurssit ovat tiukilla.
Huolimatta siitä, että kehitysapu on tutkitusti tärkeä tekijä kriisien ratkaisussa, sitä tarjotaan säästökohteeksi tasaisin väliajoin. Todellisuudessa sen merkitys Suomen valtion budjetissa on häviävän pieni. Vuonna 2022 kehitysyhteistyön osuus oli 0,42 prosenttia bruttokansantulosta. Valtiontalous ei siis tule kuntoon, vaikka kehitysavun rahoitus kuristettaisiin pyöreään nollaan.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut toteaakin, että kriiseiltä piiloutuminen ei auta Suomea eikä suomalaisia, eikä se tuo pitkällä aikavälillä säästöjäkään. Kehitysavusta leikkaaminen olisi myös perustuslain näkökulmasta kyseenalaista. Jo perustuslain ensimmäisen luvun ensimmäisessä pykälässä todetaan: “Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan heittämiseksi.”
uutiskirje 
