KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Oikeistohallituksen ydinagenda on hyökkäys ay-liikettä vastaan – työvoiman neuvotteluasemaa heikennetään monin eri keinoin

Tuore pääministeri Petteri Orpo puhui eduskunnan täysistunnossa 21. kesäkuuta.

Tuore pääministeri Petteri Orpo puhui eduskunnan täysistunnossa 21. kesäkuuta. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Lauri Holappa
22.6.2023 8.00
Fediverse-instanssi:

Suomalaisessa laajojen koalitioiden varaan rakentuvassa poliittisessa järjestelmässä hallitusohjelmat ovat aina buffetpöytiä, joista löytyy jokaiselle hallituspuolueelle jotakin herkkua. Toisaalta jokaisessa ohjelmassa on myös yleensä jokin muut tavoitteet ylittävä ydinagenda, jota pääministeripuolue priorisoi ja jonka voimaansaattamiseen kaikki hallituspuolueet sitoutuvat. Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelman ydinagenda on työvoiman neuvotteluaseman heikentäminen.

Työvoiman neuvotteluasemaa heikennetään Orpon hallituksen ohjelmassa monin tavoin. Ennen kaikkea ammattiyhdistysliikkeen toimintamahdollisuuksia rajoitetaan laaja-alaisesti.

Ensinnäkin ammattiliittojen lakko-oikeutta rajoitetaan Suomen historiassa ennen näkemättömällä tavalla. Hallitus aikoo käytännössä kieltää poliittiset lakot rajoittamalla ne maksimissaan yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmauksiin.

Toiseksi hallitus aikoo myös rajoittaa tukilakkoja merkittävästi rajaamalla ne koskemaan vain suoraan työriidan osapuolia. Jos tehokkaat tukitoimet eivät ole mahdollisia, heikommilla ammattiliitoilla on yhä vaikeampaa puolustaa alansa työntekijöiden etua.

Kenties tärkein heikennys liittyy kuitenkin siihen, että jatkossa laittomaksi tuomittuun lakkoon osallistumisesta tulee liitolle suunnattavan kollektiivisen sakon lisäksi 200 euron rangaistusmaksu myös jokaiselle lakkoon osallistuneelle. On selvää, että uskallus ryhtyä työtaistelutoimiin laskee tämän jälkeen.

Näiden toimien lisäksi hallitusohjelmaan sisältyy myös joukko muita ammattiyhdistysliikkeen toimintavapautta rajoittavia suunnitelmia. Hallitus aikoo esimerkiksi tehdä lakiesityksen, jolla valtakunnansovittelijaa estetään tekemästä vientialojen palkkalinjaa parempia sovintoehdotuksia, mikä heikentää muun muassa monen naisvaltaisen alan tilannetta. Lisäksi yhteistoimintalakia aiotaan jatkossa soveltaa vain 50 hengen tai sitä suurempiin yrityksiin. Tämä mahdollistaa pienimmissä yrityksissä entistä mielivaltaisemman toiminnan etenkin muutostilanteissa.

Työvoiman neuvotteluasemaa ei kuitenkaan heikennetä vain kollektiivisen toiminnan rajoittamisen kautta.

Työvoiman neuvotteluasemaa ei kuitenkaan heikennetä vain kollektiivisen toiminnan rajoittamisen kautta. Myös yksittäisten työntekijöiden neuvotteluasemaa vaikeutetaan sosiaaliturvaleikkauksilla. Esimerkiksi työttömyysturvaa leikataan viidesosalla jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen, vaikka suurin osa työttömyysjaksoista on tätä pidempiä. Onkin todennäköistä, että huomattavalla osalla työttömistä ei ole realistisia mahdollisuuksia saada uutta työtä kahden kuukauden sisällä, jolloin kyseessä ei tosiasiassa ole työttömyysturvan porrastus vaan leikkaus.

Lisäksi toimeentulotuen ja asumistuen tasoa heikennetään ja ehtoja kiristetään. Etenkin helsinkiläisen asumistukea saavan kotitalouden tuen määrää leikataan selvästi aiempaan verrattuna.

Työvoiman neuvotteluaseman heikentämisen tavoitteet

Yleisesti voidaan ajatella, että vahvan työllisyyden oloissa työntekijät ovat hyvässä neuvotteluasemassa ja korkean työttömyyden oloissa heikossa neuvotteluasemassa. Vallitsevan työllisyystilanteen lisäksi työvoiman neuvotteluasemaan vaikuttavat kuitenkin olennaisesti ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytykset sekä sosiaaliturvan taso.

Mitä ahtaammissa rajoissa ammattiliitot voivat toimia ja mitä enemmän niiden toimintaa on lainsäädännöllä rajoitettu, sitä vähemmän niillä on käytössään painostuskeinoja. Vallan vieminen ammattiliitoilta voi myös vähentää houkuttelevuutta liittyä niihin, koska liittoja ei välttämättä jatkossa pidetä enää yhtä vaikutusvaltaisina kuin ennen. Sosiaaliturvan heikennykset taas huonontavat yksittäisten työntekijöiden neuvotteluasemaa, koska työntekijöiden on niiden jälkeen pakko ottaa vastaan työtä entistä heikommilla ehdoilla.

Pyrkimyksiä heikentää työvoiman neuvotteluasemaa edelsi useamman vuoden mittainen julkinen keskustelu, jossa jotkut näkyvät talouspolitiikan kommentaattorit yhdistivät Suomen talouden keskeisimmät ongelmat liian vähäiseen työvoiman tarjontaan. Näiden ajatusten taustalla on joidenkin ekonomistien jakama ajatus siitä, että pitkällä aikavälillä kokonaiskysynnällä ei ole tuotannon ja työllisyyden kannalta olennaista merkitystä, vaan tuottavuus ja työvoiman tarjonta ovat silloin ratkaisevia tekijöitä.

Tuottavuuteen vaikuttaminen taas on varsin epäsuoraa, hidasta ja kallista, joten vaatimukset ovat kohdentuneet ennen kaikkea työvoiman tarjonnan lisäämiseen. Samassa teoriassa oletetaan edelleen, että pitkällä aikavälillä todellinen työttömyysaste vakioituu niin sanottuun rakenteelliseen työttömyysasteeseen. Tällä viitataan sellaiseen työttömyysasteeseen, jonka alittaminen voi johtaa palkka–hinta-inflaation syntymiseen pitkässä juoksussa ja mitä sen vuoksi näiden teoreetikkojen mukaan tulisi välttää.

Rakenteellinen työttömyysaste voi kuitenkin olla eri tasolla eri talouksissa riippuen yhtäältä tuottavuudesta ja toisaalta työvoiman neuvotteluasemasta. Kyse tässä ajattelutavassa on ensinnäkin siitä, että vapaasti toimivat ja vahvasti järjestäytyneet ammattiliitot pystyvät neuvottelemaan paremmat palkat. Toiseksi kyse on myös siitä, että kattava sosiaaliturvajärjestelmä parantaa yksittäisen työntekijän neuvotteluasemaa, koska hän voi välttää ottamasta vastaan erityisen huonoilla työehdoilla tarjottua työtä.

Näin ollen tästä teoriapaketista voidaan johtaa pyrkimykset heikentää sekä ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluasemaa että työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan tasoa. Juuri tämänsuuntaisia ajatuksia esimerkiksi kokoomuslainen taloustieteilijä, nykyään Helsingin pormestarina toimiva Juhana Vartiainen esitti useissa raporteissa ja muissa julkisissa puheenvuoroissaan 2010-luvulla.

Voidaankin sanoa, että Vartiaisen politiikkalinja otetaan nyt keskeisiltä osin käyttöön. Toki hallitusohjelmassa on joitakin piirteitä, kuten vaikkapa maahanmuuttopolitiikan kiristykset, jotka eivät ole yhteensopivia hänen ajaman tarjontalinjan kanssa. Pääosin hallitusohjelma kuitenkin vastaa hyvin Vartiaisen ja monen muun tarjontalinjan kannattajan viime vuosina ajamaa politiikkaa.

Mutta ei siinä vielä kaikki

Työvoiman neuvotteluaseman heikentämisellä on kuitenkin myös laajempia poliittisia vaikutuksia. Lopulta kyse on irtautumisesta perinteisestä pohjoismaisesta hyvinvointimallista.

Suomalaisessa julkisessa keskustelussa on yleensä nähty lähes kaikki leikkaukset tai sosiaaliturvan kiristykset keinoina pelastaa hyvinvointivaltio Kreikan tieltä tai joltakin muulta perikadon ilmentymältä. Jossain määrin onkin toki perusteltua ajatella, että jokaista epätoivottua poliittista päätöstä ei ole mielekästä kutsua hyvinvointivaltion alasajoksi.

Näillä uudistuksilla kuitenkin muutetaan suomalaisen yhteiskunnan valtasuhteita hyvin perustavalla tavalla.

Näillä uudistuksilla kuitenkin muutetaan suomalaisen yhteiskunnan valtasuhteita hyvin perustavalla tavalla. On käytännössä varmaa, että laaja-alaiset sosiaaliturvaheikennykset johtavat eriarvoisuuden, köyhyyden ja monien muiden sosiaalisten ongelmien lisääntymiseen. Samalla työelämän pelisääntöjä ollaan muuttamassa tavalla, joka voi estää paluun aiempiin käytäntöihin myös jatkossa, jos ne tällä kaudella menevät eduskunnassa läpi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Hallitus on puolustanut ohjelmaansa kuvaamalla heikennykset siirtymänä kohti vallitsevaa pohjoismaista käytäntöä. Tosiasiassa ohjelma saattaa kuitenkin johtaa siihen, että palkansaajan asema on Suomessa pohjoismaiden huonoin, kuten tutkijatohtori Ilkka Kärrylä on jo tuonut esiin

Vaikka Orpon hallituksen ohjelmaan liittyy työelämän reiluuden tai tasa-arvon näkökulmasta aivan poikkeuksellisia riskejä, on se myös taitavasti rakennettu tekijöidensä tavoitteiden näkökulmasta. Ohjelmaan on sisällytetty yksityistämisen kautta rahoitettava neljän miljardin euron kokoluokassa oleva liikenneinvestointiohjelma, jolla leikkauspolitiikan kielteisiä kysyntävaikutuksia saadaan lievennettyä mahdollisesti merkittävästikin.

Toisaalta ohjelman lopullinen kirjoitustyö on vain sen toteutuksen viimeinen vaihe. Ennen kevään eduskuntavaaleja Suomen talouden tilannetta kuvattiin julkisessa keskustelussa tavoilla, joka sai monen äänestäjän kuvittelemaan, että olisimme talouskriisin partaalla. Harvalle ehkä välittyi kuva siitä, että Suomen julkinen sektori on eurooppalaisessa vertailussa melko maltillisesti velkaantunut tai että 20–64-vuotiaiden työllisyysaste hipoo jo 80 prosentin rajaa.

Poliittinen valtakamppailu ei tapahdukaan vain parlamentaarisessa prosessissa, vaan hallitsevilla ideoilla ja hegemonisella ilmapiirillä on aivan ratkaiseva rooli siinä, millaiset poliittiset ratkaisut näyttäytyvät ihmisille ”vastuullisina”, arkijärkisinä tai tieteellisesti perusteltuina. Oikeisto ja elinkeinoelämä ovat ymmärtäneet tämän hyvin ja ne ovat onnistuneet toimimaan pitkäjänteisesti tavoitteidensa toteuttamiseksi. Samaa ei täysin voi sanoa työväenliikkeestä.

Seuraavat kuukaudet ovat Suomen yhteiskuntamallin tulevaisuuden kannalta poikkeuksellisen tärkeitä. Työväenliikkeen strategiset valinnat ja mobilisointikyky ovat tässä ratkaisevassa roolissa

Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset