Jyväskyläläinen Ira Vainikainen pyrkii vasemmistonuorten johtoon – Peräänkuuluttaa konkretiaa ja valtakunnallisuutta

28-vuotias jyväskyläläinen Ira Vainikainen on ehdolla vasemmistonuorten puheenjohtajaksi. Hän haastaa järjestön istuvan puheenjohtajan Pinja Vuorisen liittokokouksessa, joka järjestetään marraskuussa Porissa.

Vainikaisen ja Vuorisen lisäksi ehdolla puheenjohtajaksi on myös helsinkiläinen Maiju Salminen.

– Minulla on erinomaiset valmiudet johtaa vasemmistonuoria seuraavat kaksi vuotta, Ira Vainikainen kertoo KU:lle.

– Olen kerryttänyt kokemusta sekä vasemmistonuorissa että muualla järjestökentällä sekä toiminut johtamistehtävissä ja poliittisissa luottamustoimissa. Sen myötä minulla on osaamista johtaa liiton politiikkaa sekä järjestön arkea yhdessä liittohallituksen kanssa.

Perusasioita ja matalampaa kynnystä

Jos hänet valitaan puheenjohtajaksi, Ira Vainikainen sanoo haluavansa viedä vasemmistonuoria ja järjestön viestintää käytännönläheisempään ja konkreettisempaan suuntaan.

– Sekä nuorisojärjestössä että vasemmistolaisessa liikkeessä laajemmin on ihastuttu ideologiseen debattiin ja hyvin teoreettisiin keskusteluihin eri aatesuunnista ja kuppikunnista. Se nostaa vasemmistolaisuuden kynnystä aika korkealle, Vainikainen sanoo.

Hänen mukaansa pitäisi puhua enemmän arjen politiikan kysymyksistä tavalla, joka on ymmärrettävää. Vainikainen painottaa, että julkisuuteen on saatava aidosti läpi se, mistä vasemmistolaisessa politiikassa on kyse.

– On tietysti kivaa, että saamme näkyvyyttä nostamalla otsikoihin erilaisia ismejä ja ideologioita, mutta se ei hirveästi lohduta niitä ihmisiä, jotka kamppailevat arjessa esimerkiksi elinkustannuskriisin kanssa. Sen sijaan meidän pitäisi puhua siitä, miten helpotamme ihmisten arkea, Vainikainen sanoo.

Ira Vainikainen arvioi, että vasemmistossa kynnys tulla mukaan on korkeampi verrattuna muihin toimijoihin poliittisella kentällä.

– Meillä joutuu kohtaamaan vaikeita käsitteitä jo alussa. Esimerkiksi itse liittyessäni vasemmistonuoriin jouduin moneen kertaan miettimään jo esitettä lukiessa, että mitähän nämä sanat tarkoittavat. Se itsessään voi pelottaa ihmisiä pois, kun joutuu miettimään, haluaako sitoutua juuri tähän, Vainikainen sanoo.

Hän toivookin, että vasemmistonuoret ja vasemmistolainen liike yleisesti voisivat palata ajattelemaan itseään liikkeenä, joka kokoaa yhteen laajan kirjon punavihreästi ajattelevia ihmisiä.

– Jos pääpiirteittäin jakaa ajatukset reilummasta ja oikeudenmukaisemmasta yhteiskunnasta, pitäisi pikemminkin toivottaa kaikki ihmiset avosylin tervetulleiksi. Ei saisi ladella ihmisille vaatimuksia siitä, millainen on kunnollinen vasemmistolainen.

”Meitä vasemmistonuoria on myös muualla. Sitä haluaisin olla puheenjohtajana edustamassa.”

Kaduilla, mutta myös kabineteissa

Ira Vainikainen katsoo, että vasemmistonuorten vahvuus on siinä, että järjestö tunnetaan perinteisen poliittisen vaikuttamistyön lisäksi näkyvästä ulkoparlamentaarisesta toiminnastaan. Hänen mielestään parlamentaarisessa vaikuttamisessa olisi kuitenkin parantamisen varaa.

– Mielestäni vasemmistonuorten parlamentaarisen vaikuttamisen puoli on typistynyt aika pitkälti vaaliorganisaatioksi. Nuorisojärjestö on valinnut käyttää resurssejaan vaaliehdokkaiden tukemiseen eri tavoilla. Se, mitä tapahtuu vaalien jälkeen, on oikeastaan jäänyt vähän heitteille, Vainikainen sanoo.

Hän kertoo, että vasemmistonuoten jäseniä on esimerkiksi kunnan- ja aluevaltuustoissa, mutta heille ei ole rakennettu sellaista toimintaa, jossa pystyttäisiin jakamaan kokemuksia, verkostoitumaan ja saamaan vertaistukea.

– Vasemmistonuoret on panostanut valtavasti siihen, että nämä ihmiset tulevat valituiksi. Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka tuetaan vaikuttamista ja parhaan vasemmistolaisen politiikan tekemistä vallan paikoilla, Vainikainen summaa.

Itse vasemmistonuorten politiikan asiasisällöissä on Ira Vainikaisen mukaan pitkään ollut vahva keskittyminen erityisesti kansainväliseen politiikkaan. Hänen mukaansa se on ymmärrettävää, koska kansainvälisesti on ollut esillä esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksiä, joihin Vainikaisen mukaan täytyy ottaa nyt ja tulevaisuudessa kantaa.

– Kuitenkin nyt pitäisi suunnata katsetta kotimaahan ja puhua enemmän perinteisistä politiikan aiheista, Vainikainen sanoo.

– Esimerkiksi vasemmistonuorten eduskuntavaaliohjelmassa ei ollut käytännössä juuri ollenkaan sisältöjä perhepolitiikasta. On todella harmillista, että vasemmistonuoret järjestönä sanoo nuorille, että meitä kannattaa äänestää, muttei kuitenkaan samalla tarjoa juuri mitään perheellisille nuorille. Meidän on oltava kokonaisvaltainen järjestö, joka puhuttelee mahdollisimman monia, Vainikainen toteaa.

Toverit työhaalareissa

Vainikainen suhtautuu vakavasti vasemmiston laskevaan kannatukseen työikäisten miesten keskuudessa, mutta varoo typistämästä asiaa pelkäksi sukupuolikysymykseksi.

– Herää kysymys, onko meillä ollut kylliksi tarjottavaa toverille työhaalareissa?

Vainikaisen mukaan ongelma piilee siinä, etteivät vasemmistolaiset ole päässeet itse määrittelemään sitä, mitä vasemmisto on ja millaisena se nähdään.

– Sen sijaan toisella puolella poliittista kenttää määritellään se, mitä me olemme ja mitä emme ole. Meidän on päästävä itse määrittelemään itsemme ja saavuttaa tässäkin asiassa luottamus siitä, että meillä on myös heidän paras intressinsä mielessämme.

Ira Vainikainen mainitsee myös, että koska vasemmistonuoret on valtakunnallinen järjestö, haluaa hän tuoda valtakunnallisuutta myös puheenjohtajan profiiliin. Viime vuosina järjestön puheenjohtajat ovat tulleet eteläisestä Suomesta: Helsingin, Turun ja Tampereen välisestä kasvukolmiosta.

– Meitä vasemmistonuoria on myös muualla. Sitä haluaisin olla puheenjohtajana edustamassa, Vainikainen sanoo.