Eduskuntapuolueiden ehdokkaat ja äänestäjät ovat poliittisilta tavoitteitaan ja mielipiteiltään yleensä hyvin samankaltaisia. Mutta yksi puolue, Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue RKP eroaa joukosta. Åbo Akademin vaalitutkimuksen aineistosta ja muista tutkimustuloksista voi päätellä, että RKP-puolueen ja sen äänestäjien välillä on suuria eroja. RKP:n äänestäjät ovat monessa kysymyksessä lähempänä vasemmistopuolueiden ja vihreiden äänestäjiä kuin RKP:n uusien hallituskumppanien äänestäjiä. Tämä selittää hyvin RKP:n vaikeata asemaa Orpon hallituksessa. RKP:n eliitti ylistää oikeistolaista hallitusohjelmaa, mutta puolueen äänestäjät kaipaavat Marinin hallituksen kaltaista politiikkaa.
RKP yrittää korostaa olevansa humaanimpi kuin hallituskumppaninsa nostamalla perussuomalaisten rasistiset lausunnot hallitustyön pääongelmaksi. Hallitustyön suurin ongelma ei RKP:n äänestäjien näkökulmasta kuitenkaan ole perussuomalaisten puheet, vaan monilta osin perussuomalainen hallitusohjelma, johon RKP:n eliitti on sitoutunut.
RKP:n äänestäjät kiittävät Marinin hallituksen työtä
Åbo Akademin tutkimuksessa äänestäjiä pyydettiin vastaamaan kysymykseen ”Miten hyvää tai huonoa työtä mielestäsi Marinin hallitus teki marraskuusta 2019 huhtikuuhun 2023”. Vastausvaihtoehtoja oli viisi: erittäin hyvää, hyvää, ei hyvää tai huonoa, huonoa ja erittäin huonoa.
Erittäin hyvää työtä -vaihtoehto sai eniten kannatusta SDP:n äänestäjiltä, 41 prosenttia, mutta RKP:n kannattajista toiseksi suurin osuus, 35 prosenttia, piti Marinin hallituksen työtä erittäin hyvänä. Vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjistä 26 prosenttia ja viidennen hallituspuolueen, keskustan äänestäjistä viisi prosenttia piti Marinin hallituksen työtä erittäin hyvänä.
RKP:n kannattajien arvio Marinin hallituksesta oli erittäin positiivinen, täysin erilainen kuin Sipilän hallituksesta. RKP:n äänestäjistä nolla prosenttia piti Sipilän hallituksen työtä erittäin hyvänä, 17 prosenttia hyvänä ja 54 prosenttia huonona tai erittäin huonona. Sipilän hallituksen aikaan RKP oli oppositiossa, nyt puolue on Sipilän hallituksen politiikkaa jatkavassa ja tehostavassa Orpon hallituksessa.
RKP:n äänestäjät ovat keskustassa lähellä vasemmistoa, kansanedustajaehdokkaat oikealla
Helsingin Sanomat sijoitti vaalikonevastausten perusteella kansanedustajat arvoakselille, joka kuvaa puolueiden ehdokkaiden sijoittumista poliittiselle vasemmisto-oikeisto -akselille. Åbo Akademin vaalitutkimuksessa samanlainen arvoakseli löytyy puolueiden äänestäjistä. Molemmat löytyvät taulukosta 2.
Helsingin Sanomien arvokartalla RKP:n eduskuntavaaliehdokkaat sijoittuivat porvaripuolueiden keskustaan, keskustapuolueen ja kristillisdemokraattien ehdokkaista oikealle. Åbo Akademin kartalla RKP:n äänestäjät ovat keskustan äänestäjistä vasemmalla.
Åbo Akademin vaalitutkimuksessa osallistujilta kysyttiin muun muassa, kuinka hyvä idea on leikata julkisia palveluja Suomen talouden tasapainottamiseksi. Keskimäärin 17 prosenttia vastaajista piti tätä erittäin hyvänä ideana viisiportaisella vastausasteikolla.
Kokoomusta äänestäneistä 37 ja perussuomalaisia äänestäneistä 27 prosenttia piti julkisten palvelujen leikkaamista erittäin hyvänä ideana, RKP:n äänestäjistä vain 11 prosenttia.
Äänestäjien vasemmistolaisuutta tai oikeistolaisuutta kuvaavissa kysymyksissä RKP:n äänestäjät olivat yhtä kysymystä lukuun ottamatta lähempänä vasenta laitaa kuin muut porvaripuolueet.
RKP:n ehdokkaat ja äänestäjät ovat arvoliberaaleja
Poliittisia arvoja mitataan perinteisen vasemmisto–oikeisto -asteikon lisäksi arvoliberaali–arvokonservatiivi -asteikolla. Porvaripuolueista sekä RKP:n kansanedustajaehdokkaat että äänestäjät sijoittuvat lähemmäksi arvoliberaalipäätyä.
Åbo Akademin vaalitutkimukseen osallistuneilta kysyttiin viisiportaisella vastausasteikoilla muun muassa kantaa väitteeseen Maahanmuutto on pääasiassa hyväksi Suomelle. Väitteen kanssa oli täysin samaa mieltä 18 prosenttia vastaajista. Perussuomalaisista täysin samaa mieltä oli nolla prosenttia ja kokoomuksen kannattajista 19 prosenttia. RKP:n äänestäjistä täysin samaa mieltä oli 32 prosenttia, prosenttiyksikön vähemmän kuin vasemmistoliittoa äänestäneillä
RKP:n äänestäjät arvostavat vasemmistopuolueet ja vihreät korkeammalle kuin porvaripuolueet
Åbo Akademin vaalitutkimuksessa eri puolueiden äänestäjiä pyydettiin arvioimaan muut puolueet asteikolla yhdestä kymmeneen. Lopputulos oli hyvin pitkälle odotusten mukainen. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät antoivat toisilleen keskimäärin arvosanan 6,4 ja porvarillisille puolueille 2,4. Vastaavasti porvaripuolueet antoivat toisilleen keskimäärin arvosanan 4,4 ja vihreillä täydennetylle vasemmistopuolueille keskimäärin 2,9.
Jos hallituksen muodostamisen kriteeriksi otettaisiin puolueiden koon lisäksi niiden jäsenten toisiaan kohtaan tuntema arvostus, olisi RKP:n äänestäjien valinta eittämättä RKP:n, SDP:n, kokoomuksen ja vihreiden muodostama hallitus. Marinin hallituksen pohja olisi toiseksi mieluisin, mutta sellainen ei kykenisi nyt muodostamaan enemmistöhallitusta. Kaikkein heikoin kannatus RKP:n kannattajien keskuudessa on nykyisellä hallituskokoonpanolla.
Suomenruotsalaisten mielestä uusi hallitus on erityisen huono hoivaan ja huolenpitoon liittyvissä kysymyksissä
Kesän uutisointi hallituskriisistä on voinut antaa sellaisen kuvan, että RKP:n suurin ongelma hallitusyhteistyössä on perussuomalaisten rasistiset lausunnot ja hallituksen työ normalisoituu, kunhan perussuomalaisten ministerit osoittavat aitoa katumusta. RKP:n edustajat vakuuttavat, että hallitus saa enemmän suosiota, kunhan hallitus pääsee toteuttamaan monien RKP:n johtohenkilöiden ylistämää hallitusohjelmaa.
Ruotsinkielisen valtalehden, Hufvudstadsbladetin, Åbo Akademilta tilaama tutkimus kuitenkin osoittaa, että RKP:n hallitushuolissa on kyse muustakin kuin rasistisista puheista ja kirjoituksista. Hallitusohjelmaa koskeva kysely tehtiin ruotsia äidinkielenään puhuvien keskuudessa hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen, ennen juhannusta ja Junnila-kohua.
Tutkimuksen mukaan 54 prosenttia suomenruotsalaisista pitää hallitusta erittäin huonona tai huonona hoivan ja huolenpidon näkökulmasta, vain 16 prosenttia hyvänä tai erittäin hyvänä.
Alle 30-vuotiaista suomenruotsalaisista 59 prosenttia pitää hallitusta huonona tai erittäin huonona ilmaston kannalta. Kaikista suomenruotsalaisista 41 prosenttia pitää hallitusta ilmaston kannalta huonona tai erittäin huonona, vain 18 prosenttia hyvänä tai erittäin hyvänä.
Talouskysymyksissä hallitusohjelma saa myönteisemmän arvion ruotsinkielisiltä kansalaisilta. Vastaajista 42 prosenttia katsoi, että hallitus on talousasioissa hyvä tai erittäin hyvä, 38 prosenttia piti hallitusta talousasioissa huonona tai erittäin huonona.
Hufvudstadsbladetin kyselyssä mukana ei ollut vain RKP:n äänestäjät vaan koko ruotsia äidinkielenään puhuva väestö. Monet suomenruotsalaiset äänestävät muita puolueita kuin RKP:tä. Toisaalta tämä kysely ei tavoittanut sellaisia RKP:n äänestäjiä, joiden äidinkieli ei ole ruotsi. Siksi seuraavassa vielä tietoja, miten suomenruotsalaisten äänet jakautuivat. tietoja suomenruotsalaisten äänien jakautumisesta.
Vasemmistoliitto on toiseksi suosituin puolue nuorten suomenruotsalaisten keskuudessa
Åbo Akademi analysoi kesäkuun alussa julkaisemassaan tutkimuksessa suomenruotsalaisten äänestäjien puoluevalintoja kevään eduskuntavaaleissa. Tulokset näkyvät taulukossa 7.
Taulukko 7 kertoo, että RKP onnistuu hyvin kokoamaan äänestäjikseen porvarillisesti ajattelevien suomenruotsalaisten äänet. Muut porvarilliset puolueet kuin RKP saavat hyvin vähän ääniä suomenruotsalaisilta, 15 prosenttia, kun niiden ääniosuus kaikista eduskuntavaalien äänistä oli liki 60 prosenttia.
Toiseksi suurimman kannatuksen suomenruotsalaisten keskuudessa saa SDP. Taulukkoon 7 on lisätty 18–30-vuotiaiden suomenruotsalaisten eri puolueille antamat ääniosuudet, sillä ne poikkeavat muiden ikäryhmien tuloksista ja sisältävät varoituksen RKP:lle.
RKP on suurin puolue myös nuorten äänestäjien keskuudessa, mutta 11 prosenttia alemmalla ääniosuudella. Toiseksi suosituin puolue suomenruotsalaisten nuorten keskuudessa on vasemmistoliitto 14 prosentin ääniosuudella, myös vihreät nousevat 11 prosentin ääniosuudella sosiaalidemokraattien ohi.
Oliko RKP:llä muita vaihtoehtoja?
RKP:n johto on puolustellut osallistumistaan Orpon hallitukseen kahdella syyllä: nykyinen hallituspohja oli ainoa mahdollinen pohja enemmistöhallitukselle ja RKP:n ansiosta hallitusohjelmasta tuli erinomainen. Kumpikin perustelu on sangen heikko.
On totta, että keskusta ja sosiaalidemokraatit ilmoittivat, että osallistuminen hallitukseen ei kiinnosta niitä. Mutta nyt käytiin vain yksi kierros hallitusneuvotteluja. RKP:llä olisi ollut aivan yhtä suuri oikeus kieltäytyä hallitusvastuusta yhdessä perussuomalaisten kanssa kuin muillakin puolueilla.
RKP:n kieltäytymisestä ei olisi seurannut sen kummempaa kuin uusi yritys rakentaa hallitus. Kokoomus olisi epäilemättä joutunut sovittamaan tavoitteitaan ja vetämään uuden neuvottelukierroksen. Jos Orpo ei olisi saanut koottua enemmistöhallitusta, olisi vaihdettu neuvottelujen vetäjää tai muodostettu vähemmistöhallitus. Tämä kaikki kuuluu normaaliin parlamentaariseen demokratiaan. Esimerkiksi vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa oli monta neuvottelukierrosta eri kokoonpanoilla.
Selitys, että hallitusohjelma on RKP:n kannalta erinomainen herättää monta kysymystä. RKP:n talousoikeistolainen siipi on täysin kokoomuslaisella linjalla, ja sen tyytyväisyys hallitusohjelmaan on ymmärrettävää. Puolueen liberaalinen siipi sai hallitusohjelman tekstiosiin joitakin parannuksia, mutta hallitusohjelman euromääräiset luvut eivät kuitenkaan tue RKP:n tekstiosiin saamia muutoksia.
Päinvastoin RKP on puolueohjelmassaan sitoutunut tasa-arvoon, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja sosiaaliseen vastuuseen niin omassa maassa kuin globaalisti. Kaikkien on hallitusohjelmaa laadittaessa tehtävä kompromisseja, mutta täydellinen antautuminen monissa avainkysymyksissä ei ole kompromissi.
Hallitusohjelmassa ei sosiaalisesta vastuunkannosta ole jälkeäkään, päinvastoin ohjelman toteuttaminen lisää eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Kun RKP vaatii kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, olisi kompromissi niiden nostaminen prosenttia alhaisemmalla tasolle. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen miljardilla ei ole kompromissi vaan takinkäännös.
Kaikkein omituisimpiin perussuomalaisille tehtyihin myönnytyksiin kuuluu temppuilu työmarkkinatuen kanssa. Tähän asti perustuslaki sekä tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin nojaava päätöksenteko on estänyt toteuttamasta perussuomalaisten vaatimuksen, jonka mukaan pakolaisten sosiaaliturvan on oltava pienempi kuin kantasuomalaisten.
Nyt RKP on yksissä tuumin perussuomalaisten kanssa kiertämässä perustuslakia, jotta perussuomalaisten rasistisista lähtökohdista kumpuava vaatimus voidaan toteuttaa työmarkkinatuen jakoperusteissa. Työmarkkinatuki lasketaan hallitusohjelman mukaan perustoimeentulotuen perusosan tasolle, mutta riittävä ja todennettu kotimaisen kielen osaaminen nostaa työmarkkinatuen nykyiselle tasolle.
RKP:n johto on valittanut, että hallituksen alkutaipaleen rasismiskandaalit ovat olleet erittäin raskaita. Kohut ovat kuitenkin olleet RKP:n johdon kannalta paljon helpompia kuin jos kesä olisi keskusteltu hallitusohjelman toteuttamisen seurauksista.
Syksy tulee olemaan RKP:n kansanedustajille kesää paljon hankalampi. Joka kerran kun RKP:n kansanedustajat painavat äänestysnappia lapsiköyhyyden lisäämiseksi, he joutuvat miettimään, miten tämänkin kurjistuksen saa näyttämään sosiaalisesti vastuulliselta toimenpiteeltä. RKP:llä olisi toinenkin vaihtoehto.
Tämä kirjoitus on julkaistu osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden artikkelien vaihtoa.
Tutustu vaalitutkimuksiin:
Finland Turned Right: Voting and Public Opinion in the Parliamentary Election of 2023 (Åbo Akademi)
Riksdagsvalet 2023. Så här väljer finlandssvenskarna (pdf) (Åbo Akademi)
Voting and Public Opinion in Finland – the Parliamentary Election of 2019 (Åbo Akademi)
uutiskirje 
