Badri Acharya on nykyään Nepalin Pokharan julkisen terveydenhoidon johdossa, mutta vielä pari vuotta sitten hän työskenteli kentällä toimittamassa elintärkeitä terveyspalveluita vaikeakulkuisella Manangin alueella. Acharyan kaltaiset ihmiset ovat ehkä tärkein osatekijä siinä, että nepalilaiset on hämmästyttävän hyvin rokotettu, myös koronaa vastaan.
Manang sijaitsee noin 200 kilometriä turistikohteena tunnetusta Pokharasta pohjoiseen. Koronarokotusten alkaminen osui yksiin seutua koetelleiden tuhotulvien kanssa.
– Lääkintätiimimme muun muassa käveli kaksi päivää saavuttaakseen Naarissa sijaitsevan Metan vuoristokylän. Rokotimme kylän asukkaat koronaa vastaan. Matka oli vaarallinen, oli maanvyöryjä ja jyrkkiä rinteitä. Joskus jouduimme turvautumaan puiden juuriin, jotta välttyisimme putoamasta syviin rotkoihin, Acharya kertoo.
Metan ja muiden syrjäisimpienkin kylien asukkaat onnistuttiin rokottamaan niin hyvin, että maailman terveysjärjestö WHO kiitteli suoritusta esimerkilliseksi.
– Se on mikrosuunnittelun ja kaikkien asianosaisten koordinoitujen ponnisteluiden tulosta, Acharya toteaa.
Jääpussijäähdytys
Nepalin terveyspalveluviraston lasten terveyden ja rokotuspalveluiden osaston johtaja tohtori Abhiyan Gautam huomauttaa, että Nepalin kaltaisessa maassa pandemian vastainen taistelu oli erityisen työlästä resurssien rajallisuuden ja kehnosta tieverkosta sekä vuoristoisuudesta johtuvien jakeluvaikeuksien vuoksi.
Badri Acharya oli pahimpaan korona-aikaan Manangin kansanterveystoimiston johtaja. Hän muistelee ahdistusta ja keinoja, joilla paineisesta tilanteesta päästiin. Rokotteiden kylmäketjun ylläpito oli erityisen vaativaa.
– Tulvat hankaloittivat jo valmiiksi vaikeaa tilannetta. Sähköt menivät viikoksi eikä aurinkovoimakaan toiminut pitkään aikaan. Pyysimme apua ja saimme Pokharasta jääpusseja, joilla pidimme rokotteet kylminä, Acharya kertoo.
– Emme keskeyttäneet rokotuksia ja jatkoimme tavoitteenamme rokottaa kaikki. Tilanteet Manangissa ja pääkaupunki Kathmandussa ovat erilaisia. Kathmandussa on saatavilla hoitoa, Manangissa ei. Siksi keskityimme ennaltaehkäiseviin toimiin, rokottamaan kaikki rokotuksiin oikeutetut yksilöt, Acharya selittää.
– Vain muutama tuhat ihmistä oli oikeutettu rokotuksiin, mutta me rokotimme kaikki kylien asukkaat.
”Nyt olemme paremmin valmistautuneita”
Jo elokuun 2021 ensimmäisellä viikolla Manangista tuli Nepalin ensimmäinen alue, jonka kaikki kahdeksantoista vuotta täyttäneet asukkaat oli rokotettu koronaa vastaan. Vuoden 2022 heinäkuussa Nepalin koko väestöstä oli täyden rokotussuojan saanut 70 prosenttia, ja vuotta myöhemmin lukema oli 83,4 prosenttia.
Taistelua tautia vastaan ei ole vielä voitettu, mutta Nepalissa ei olla enää huolissaan tilanteesta. Sen sijaan toivo on saanut sijaa.
– Tulvat tuhosivat joidenkin kylien terveysasemat, mutta terveydenhoitajat eivät luovuttaneet. He ovat ylpeitä osallisuudestaan tässä hankkeessa ja ovat valmiita toimimaan milloin vain tarvitaan, Acharya sanoo.
– Nyt meillä on paremmat mahdollisuudet säilöä rokotteita ja me olemme paremmin valmistautuneita kohtaamaan pandemian kaltaisia tilanteita tulevaisuudessa. Koronapandemia testasi ja vahvisti kykyämme taistella kulkutauteja vastaan, Gautam lisää.
uutiskirje 
