Tämän viikon torstaina vietettiin kansainvälistä Eläinten päivää. Päivää on vietetty vuodesta 1925, ja sitä vietetään 4. lokakuuta, joka on roomalaiskatolilaisessa kirkossa eläinten suojeluspyhimyksen Fransiskus Assisilaisen muistopäivä.
Eläimet politiikan marginaalista päivänvaloon
Eläinoikeusjärjestö Animalian varapuheenjohtaja Sami Säynevirta arvioi, että Suomessa poliittinen keskustelu eläinten hyvinvoinnista, suojelusta ja oikeuksista on edelleen marginaalissa. Hän toimi myös vasemmistoliiton eläinpoliittisen työryhmän puheenjohtajana 2019-22. Työryhmä valmisteli puolueelle Eläinpoliittisen ohjelman, joka hyväksyttiin syksyllä 2022.
– Eläimet pitäisi tuoda poliittisessa keskustelussa päivänvaloon, ettei asia olisi sivulauseissa joidenkin muiden asioiden varjossa, Säynevirta sanoo.
Eläinten parempi huomioiminen politiikassa vaatisi kuitenkin hänen mukaansa ajattelutavan ja asenteen muutosta koko eläinkysymystä kohtaan.
– Suhtautuminen eläimiin on hyvin ristiriitaista. Mehän kohtelemme eri eläinlajeja hyvin erityyppisesti, Säynevirta sanoo.
”Väittäisin, että kukaan, jolla on eläimiä lemmikkeinä, ei kohtelisi niitä eläimiä samalla tavoin kuin eläimiä kohdellaan eläintuotannossa.”
Esimerkiksi lemmikkejä, kuten kissoja tai koiria, voidaan kohdella perheenjäsenten veroisina. Se ei kuitenkaan ole hänen mukaansa lähelläkään sitä tapaa, jolla sikoja, lehmiä tai turkiseläimiä Suomessa kohdellaan.
– Väittäisin, että kukaan, jolla on eläimiä lemmikkeinä, ei kohtelisi niitä eläimiä samalla tavoin kuin eläimiä kohdellaan eläintuotannossa. Kukaan ei pitäisi omaa koiraansa kytkettynä pitkäkestoisesti liikkumisen estämiseksi tai sullottuna metallihäkkiin. Puhumattakaan siitä, että söisi oman koiransa tai tekisi siitä vaatteita, Säynevirta huomauttaa.
Ongelmallista on Säynevirran mukaan myös suhtautuminen villieläimiin. Räikeimpänä esimerkkinä hän mainitsee suden, joka on Suomessa erittäin uhanalainen.
– Suomessa ei anneta sudelle mahdollisuutta elää lajinsa mukaisella tavalla. Kyseessä on laumaeläin ja huippupeto, Säynevirta sanoo.
Susien kohdalla vakavin ongelma on Säynevirran mukaan salametsästys. Suomessa häviää kokonaisia laumoja metsästyksen vuoksi, ja maassa on myös alueita, joilla susia ei ole enää ollenkaan, kuten poronhoitoalue Pohjois-Suomessa.
Eläinten oikeudet prioriteettina
Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä kertoo, että hänen poliittisessa vaikuttamistyössään eläinten asiat ovat todella tärkeitä. Animalian toiminnanjohtajana työskennelleellä Kivelällä on pitkä tausta eläinoikeustoiminnassa. Hän myös perusti eduskuntaan puoluerajat ylittävän kasvisruokaverkoston, joka aloitti toimintansa helmikuussa.
– Eläinten oikeudet ovat yksi prioriteeteistani, ja minulle kyse on itsessään tärkeästä poliittisesta kysymyksestä. Koska meillä ei vielä ole kovin suurta joukkoa tai enemmistöä päättäjistä, jotka priorisoisivat eläinpolitiikkaa, koen asiasta myös henkilökohtaista vastuuta. Jos ei itse puhu eläinten puolesta, monissa tilanteissa kukaan ei sitä tee, Kivelä sanoo.
Hän lisää, että eläinoikeusloukkaukset ovat yhteiskunnassamme hyväksytty väkivallan muoto, jota ei pitäisi hyväksyä.
– Eläinkysymykset linkittyvät myös todella moniin muihin kestävyyshaasteisiin, kuten luontokatoon ja ilmastokriisiin. Myös siihen, onko meillä ihmisillä elinkelpoista tulevaisuutta, Kivelä pohtii.
Kyse on hänen mukaansa yleisestä kestävyysajattelusta, josta eläimet jäävät harmillisen usein pois.
Mai Kivelän mukaan eduskunnassa voi oppositiossakin tehdä paljon eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseksi. Se on aihe, jota ei eduskunnan lainvalmistelussa vielä automaattisesti huomioida samalla tavalla kuin esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa.
– Yksittäisellä kansanedustajalla on paljonkin sananvaltaa siihen, että myös eläinnäkökulma otettaisiin lakeja säätäessä huomioon, Kivelä huomauttaa.
Hänen mukaansa myös muilla politiikan osa-alueilla, kuten ruoka- ja ympäristöpolitiikalla, voi välillisesti edistää eläinten oikeuksien parantumista.
Rauhanomaisesti rinnakkain
Sami Säynevirta sanoo, että tavoitteena pitäisi olla yhteiskunta, jossa eläinten kanssa pystyttäisiin elämään rauhanomaisesti rinnakkain.
– Eläinten asioiden edistämisessä prosessit ovat hitaita. Tietyissä asioissa näen kuitenkin, että asiat etenevät. Hyvänä esimerkkinä voi pitää sitä, että monet muotifirmat ovat päättäneet, etteivät ne käytä mallistoissaan ollenkaan turkiksia. Pariisin muotiviikoilla ei tänä vuonna ollut turkiksia ollenkaan, hän toteaa.
Säynevirta sanoo, että eläinoikeusasioissa kansalaisyhteiskunta ja -vaikuttaminen ovat monesti poliittist päätöksentekoa edellä, eikä lainsäädäntö aina pysy perässä.
Vasemmistoliiton eläinpoliittisessa ohjelmassa on useita konkreettisia esityksiä, joilla eläimet tuodaan esille osana puolueen tekemää yhdenvertaista politiikkaa. Vasemmistoliitto kannattaa muun muassa eläinten kirjaamista mukaan osaksi Suomen perustuslakia ja eläimiä koskevien asioiden tuomista muiden asioiden rinnalle tasavertaisina.
Sekä Kivelä että Säynevirta ovat sitä mieltä, että turkistarhauksen lakkauttaminen olisi tärkeä, konkreettinen askel kohti parempaa eläinten hyvinvointia. Ylen mukaanturkistarhauksen kieltämiselle löytyisi tukea yli puoluerajojen myös keväällä valitusta uudesta eduskunnasta.
– Myös kasviperäisen ruuan lisääminen ja tuotantoeläinten määrän vähentäminen ovat tärkeitä toimenpiteitä, Säynevirta sanoo.
Mai Kivelä lisää listaan myös eläinten perusoikeuksista säätämisen, joka on kuitenkin vielä pitkän aikavälin strateginen tavoite. Hän muistuttaa kuitenkin, että kaikki vaikuttaminen ei ole eduskunnan ja hallituksen käsissä, vaan myös kuntatasolla voidaan tehdä tärkeitä eläinpoliittisia päätöksiä.
– Hallitus ei voi pysäyttää kaikkea eläinoikeustoimintaa neljäksi vuodeksi, Mai Kivelä toteaa.
Eläinten viikko on vuosittain 4.–10.10. vietettävä teemaviikko, jonka ensimmäinen päivä on kansainvälinen Eläinten päivä. Suomessa Eläinten viikkoa on vietetty Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen aloitteesta vuodesta 1959 lähtien.
Juttua päivitetty 5.10.2023 klo 9.30: Korjattu Animalia eläinsuojelujärjestöstä eläinoikeusjärjestöksi.
uutiskirje 