Suomalaiset tyrmäävät myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtojen kiristämisen. 59 prosenttia suhtautuu kiristämiseen erittäin tai jokseenkin kielteisesti. Kymmenen prosenttia pitää ehtojen kiristämistä erittäin myönteisenä.
Myöskään esitys ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta ei saa kansalaisilta laajaa kannatusta. Enemmistö (53 prosenttia) vastaajista pitää sitä kielteisenä. 28 prosenttia suhtautuu esitykseen edes jossain määrin myönteisesti.
Tiedot käyvät ilmi STTK:n tuoreesta Aula Research`lla teettämästä kansalaiskyselystä, johon vastasi yli 2 000 iältään 18–74-vuotiasta suomalaista. Kysely tehtiin 4.–21. syyskuuta.
Kansalaisten usko hallituksen toimenpiteiden oikeudenmukaisuuteen romuttuu.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on sopinut hallitusohjelmassaan, että ansiosidonnainen työttömyysturva porrastetaan.
Koulutus paras työllistämiskeino
Koulutus ja osaamisen kehittäminen, osatyökykyisten työllistymisen parantaminen ja työhyvinvoinnin lisääminen ovat suomalaisten mielestä kolme tärkeintä keinoa vahvistaa työllisyyttä.
Vähiten kannatusta saavat sosiaaliturvan heikentäminen, rekrytoinnin kynnyksen madaltaminen esimerkiksi irtisanomissuojaa heikentämällä ja ansainvälinen rekrytointi ja työperäisen maahanmuuton edistäminen.
Vielä harvempi, kolme prosenttia vastaajista, oli sitä mieltä, että Suomen työllisyysastetta ei tarvitse nostaa.
Koulutuksen ja osaamisen puolella oli 44, osatyökykyisten työllistämisen 41 ja työhyvinvoinnin 34 prosenttia vastaajista. Sosiaaliturvan heikentämistä kannatti 14 prosenttia vastaajista.
Eroja näkyi sukupuolten välillä. Erityisesti työelämän joustavuuden edistäminen (esim. perheen ja työn sujuva yhdistäminen) olli naisista 38 prosentin mielestä tärkeä työllisyysasteen nsotamisen keino, miehistä vain 22 prosentin mielestä.
Puoluepoliittisesti vastauksissa näkyi pitkälti hallitus-oppositio -jako. Koulutusta pitivät kaikki merkittävänä, vaikkakin opposition vasemmistopuolueet vielä merkittäväpänä kuin muut. Mutta esimerkiksi tyhyvinvoinnin edistämisen kohdalla näkyi selkeä ero. Siinä ääripäät olivat kokoomus 16 prosentilla ja vasemmistoliitto 47 prosentilla.
Luottamusta koetellaan
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tulkitsee kyselyn osoittavan, että kovat keinot työllisyyden parantamiseksi eivät nauti kansalaisten luottamusta.
– Sen sijaan on hienoa huomata, miten suomalaiset edelleen luottavat koulutuksen ja osaamisen kehittämisen voimaan. Ne ovat olleet ja ovat suomalaisen yhteiskunnan ja kilpailukykymme merkittävin kivijalka.
Ylipäätään kyselyn perusteella kansa tuntuu STTK:n mielestä kaipaavan inhimillisyyttä ja pehmeämpiä keinoja. Hallitus kuitenkin tarjoaa kiristyksiä pienituloisille, ja keventää hyvin toimeentulevien verotusta.
– Kansalaisten usko hallituksen toimenpiteiden oikeudenmukaisuuteen ja ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun romuttuu, Palola ennustaa.
uutiskirje 
