Afrikan mantereella jätteistä kierrätetään alle 11 prosenttia. Dubaissa marras-joulukuussa järjestettävä COP28-ilmastokokous antaa afrikkalaisille johtajille mahdollisuuden keskustella integroiduista jätejärjestelmistä, joissa otetaan mukaan myös epäviralliset jätetyöläiset.
Jätteet läjiin tai avotulella poltettaviksi
Akinyi Walender, kansainvälisen Practical Actionin johtaja sanoo, että epäviralliset työläiset pääsevät harvoin itse ääneen. Hän puhui hiljakkoin Afrikan ilmastokokouksessa.
– Jätekysymyksessä meidän on todella täytyy harkita integroidumpia järjestelmiä ja se tarkoittaa, että mukaan on otettava kaikki.
Jätteiden polttaminen avotulella on nopea ratkaisu ongelmaan, mutta polttaminen voi tuottaa suurempia ongelmia, joita emme saa ratkaistua maana emmekä mantereena.
Walenderin mukaan COP28 tarjoaa Afrikalle tilaisuuden asettaa konkreettisia tavoitteita.
– Ilmaston tila on niin vakavalla tolalla, että on todella pakko tehdä jotain. Meidän on ryhdyttävä etsimään mahdollisuuksia mantereelta ja hyödynnettävä niitä, samalla kun odotamme rahoitusta sopeutumiseen, Walender toteaa IPS:lle.
Yli 90 prosenttia Afrikassa tuotetusta jätteestä päätyy kontrolloimattomille kaatopaikoille, joilla ne poltetaan avotulella. Yhdeksäntoista viidestäkymmenestä maailman suurimmasta kaatopaikasta sijaitsee Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.
Afrikan Unioni asetti afrikkalaisille kaupungeille kunnianhimoisen tavoitteen kierrättää vähintään puolet jätteistä vuoteen 2023 mennessä. Moni kaupunki on edelleen kaukana tavoitteesta.
YK:n ympäristöohjelman mukaan tavoite on saavutettavissa ja enemmänkin, jos lisätään orgaanisen jätteen kompostointia ja talteen ottamista bioenergiaksi ja samalla lisätään tuotteiden korjausta, kunnostusta, uudelleen käyttöä ja kierrätystä.
Lyhyeksi jäävä aikajana
Vuonna 2016 Saharan eteläpuoleinen Afrikka tuotti noin yhdeksän prosenttia maailman jätteistä, 280 miljoonaa tonnia. Siitä kaksi kolmasosaa kuljetetaan kaatopaikoille saastuttamaan lähiympäristöä ja edistämään ilmastonmuutosta. Määrän arvioidaan nelinkertaistuvan vuoteen 2050.
Viime vuonna 54 Afrikan maan ympäristöministerit tapasivat Dakarissa, Senegalissa. He sitoutuivat vähentämään 60 prosenttia kaatopaikoilla poltettavasta jätteistä vuoteen 2030 ja loputkin vuoteen 2040 mennessä.
Walenderin mielestä tavoite voi olla monelle vaikea saavuttaa.
– Monella maalla on kovasti tekemistä paljon laajempien YK:n 2030 Kestävän kehityksen (SDG) tavoitteiden saavuttamisen kanssa.
Hänen mukaansa keinoja on paljon, mutta vain harvoja niistä sovelletaan käytäntöön.
– Moni maa ei ole ehtinyt toimeenpanna jätteenpolttoa avotulella koskevia säädöksiäänkään. Minusta tuntuu, että aikajana osoittautuu itse asiassa hyvin lyhyeksi.
Kenian edistyksellinen jätelaki ei toimi vielä käytännössä
Jos maa soveltaa vihreää ja kiertotaloutta, se voi luoda työmahdollisuuksia nuorille, uskoo Sam Dindi, Mazingira Yetun, kenialaisen ympäristöjärjestön koulutusjohtaja.
– Jätteiden polttaminen avotulella on nopea ratkaisu ongelmaan, mutta polttaminen voi tuottaa suurempia ongelmia, joita emme saa ratkaistua maana emmekä mantereena.
Viime vuonna Keniassa hyväksyttiin laki kiinteän jätteen käsittelystä . Se vaatii sulkemaan kaikki avoimet kaatopaikat, lisäksi niiden jätteet täytyy kuljettaa valvotuille kaatopaikoille.
Dindin mukaan laki on suuri edistysaskel siirtymässä lineaarisesta taloudesta kierrätystalouteen.
– Lakien siirtäminen käytäntöön on kuitenkin olennaista. Se, mitä puuttuu, on poliittinen hyvä tahto. Ehkä sillä olisi vaikutusta poliitikkojen tai muiden asiaan liittyvien liiketoimiin, Dindi pohtii.
Jätteiden kontrolloimaton läjääminen ja avotulella polttaminen vaikuttavat eniten köyhiin ja marginalisoituneisiin yhteisöihin.
Köyhien ääni kuuluviin
Practical Actionin vuonna 2021 julkaisemassa Managing Our Waste -raportissa kerrotaan, että lähes kaksi miljardia ihmistä elää ilman minkäänlaista jätehuoltoa, huonoin tilanne on Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.
Raportissa suositellaan jätehuollon järjestämiseen ihmiskeskeistä ajattelua ja äänen antamista heikoimmassa asemassa oleville, sekä epävirallisten jätetyöläisten elämän- ja työolosuhteiden kohentamista.
– Jätepolitiikassa on fokusoitava paitsi ympäristöhyötyihin myös köyhimpien yhteisöjen ja työläisten elämän parantamiseen ja heidän ääntään on kuultava kaikissa päätöksenteon vaiheissa, raportissa summataan.
uutiskirje 
