Elinkustannusten nousu ja hyvinvoinnin rapautuminen huolestuttavat suomalaisia. Tämä käy ilmi tiistaina julkistetusta E2 Tutkimuksen Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan 2023 -julkaisusta, joka perustuu koko maan kattavaan kyselyaineistoon.
Suomalaisten huolilistan kärjessä ovat elinkustannusten nousu (68 prosentilla vastanneista), terveydenhuollon tilanne (64 prosentilla), vanhustenhoito (60 prosentilla), mielenterveysongelmat (58 prosentilla) sekä nuorten jaksaminen ja hyvinvointi (53 prosentilla).
Myös arjen turvallisuus ja Venäjän sotilaallinen uhka huolettavat suomalaisia. Eriarvoistuminen huolestuttaa erityisesti pienituloisia. Ilmastonmuutos puolestaan ei ole pelkästään nuorten huoli, vaan huolestuttaa kaikkia ikäryhmiä.
Naisista alle puolet pitää suomalaista yhteiskuntaa reiluna.
– Enemmistö suomalaisista on huolissaan hyvinvoinnin rapautumisesta, terveydenhuollosta ja vanhuspalveluista, johtaja Karina Jutila E2 Tutkimuksesta sanoo.
Hänestä nyt kannattaisi ennakoida, miten ihmiset reagoivat, jos palvelut kriisiytyvät entisestään.
– Jo valmiiksi paineisessa tilanteessa kaikilla ei välttämättä ole kärsivällisyyttä muutosten kohtaamiseen, Jutila varottaa.
Valtion velka huolettaa kokoomuslaisia
Huolenaiheissa näkyy vastaajien poliittinen kanta. Kokoomuksen kannattajien päähuolenaiheita ovat valtion velan kasvu, elinkustannusten nousu sekä terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tilanne. Keskimääräistä vähemmän kokoomuslaisia huolettaa tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvu, keskimääräistä enemmän puolestaan yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen.
Kokoomuksen vuoden 2023 eduskuntavaalikampanjan yksi pääviesteistä oli valtion velkaantumisen taittaminen. Tutkimuksen mukaan viesti osui kokoomuksen kannattajiin.
Selkeästi vähiten valtion velka huolettaa vasemmistoliittolaisia,14 prosenttia, ja toiseksi vähiten vihreitä, 23 prosenttia.
Perussuomalaiset jakavat monet huolet kokoomuksen kannattajien kanssa. Myös heidän kannattajistaan yli puolet on huolissaan valtion velasta sekä terveydenhuollosta ja vanhustenhoidosta.
Keskimääräistä huolestuneempia perussuomalaiset ovat arjen turvallisuuden heikkenemisestä. Näin ajattelee kaksi kolmesta. Lisäksi keskimääräistä useampi on huolissaan perinteisten perhearvojen murenemisesta ja sananvapauden heikkenemisestä.
Ilmastonmuutos, rasismi ja demokratianvastaisten ääriliikkeiden nousu eivät sen sijaan huoleta perussuomalaisia juurikaan. Ilmastonmuutos huolettaa perussuomalaisia selvästi vähemmän kuin minkään muun puolueen kannattajia (14 prosenttia).
Keskusta lähellä kokoomusta
SDP:n kannattajat kantavat huolta erityisesti elinkustannuksista, hyvinvointipalveluista ja eriarvoisuudesta. Hieman keskimääräistä useammin puolueen kannattajat ovat huolissaan rasismista sekä ääriliikkeiden noususta.
Kokoomuksen kannattajien tavoin keskustan puolueen kannattajat ovat keskimääräistä useammin huolissaan valtion velasta, liian vähäisistä investoinneista ja yritysten kilpailukyvystä.
Myös keskustan kannattajia huolettaa selvästi terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tilanne. Perussuomalaisten kanssa samalla linjalle he ovat siinä, että heitä huolettaa perinteisten perhearvojen murenemisesta. Omaleimaisin keskusta on huolessaan alueiden eriarvoistumisesta.
Vihreät eroavat vasemmistolaisista selvästi
Vihreät ja vasemmistoliiton kannattajat ovat huolissaan selvästi eriasioista.
Lähes kaikki vihreiden kannattajat (88 prosenttia) ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Myös vasemmistoliiton kannattajat ovat keskimääräistä useammin huolissaan ilmastonmuutoksesta (67 prosenttia), mutta se ei yhdistä puolueen kannattajia yhtä vahvasti kuin vihreiden kannattajia.
Vasemmistoliiton kannattajissa on vihreiden tavoin runsaasti nuoria, mutta puolueen kannattajien päähuolia ovat vihreistä poiketen terveydenhuollon tilanne, elinkustannusten nousu ja eriarvoistuminen.
Tutkimuksessa arvioidaankin Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien huolenaiheiden vertailun osoittavan, että näiden puolueiden kannattajilla on monista yhtäläisyyksistä huolimatta erilainen huoliprofiili.
Vasemmistoliitosta ja SDP:stä vihreät erottaa se, että puolueen kannattajat ovat hieman keskimääräistä harvemmin huolissaan elinkustannusten noususta sekä terveydenhuollosta ja vanhustenhoidosta ja toisaalta keskimääräistä useammin mielenterveydestä ja nuorten tilanteesta.
RKP:n kannattajat nimeävät kaikkein vähiten erilaisia huolia. Kristillisdemokraatit puolestaan ovat huolissaan eri asioista useammin kuin minkään muun puolueen kannattajat.
Kokoomuslaiset uskovat Suomen suuntaan
Kysymyksessä ”Onko Suomi menossa oikeaan suuntaan?” kokoomus erottui muista. Sen kannattajista selvä enemmistö (66 prosenttia) on sitä mieltä, että suunta on oikea.
Kokoomuslaisten näkemys ei kuitenkaan edusta suomalaisten näkemystä keskimäärin, sillä kyselyyn vastanneista vain 27 prosenttia on heidän kanssaan samaa mieltä. Eri mieltä on 49 prosenttia. Kantaansa ei osaa sanoa 23 prosenttia.
Perussuomalaisten, keskustan ja RKP:n kannattajia kysymys jakaa selvästi enemmän. Muiden puolueiden kannattajien enemmistö ajattelee Suomen olevan menossa väärään suuntaan. Vasemmistoliitto on omaa luokkaansa: Sen kannattajista 79 prosenttia arvioi suunnan olevan väärä. Myös SDP:ssä ja Vihreissä usko oikeaan suuntaan on heikko. SDP:ssä 63 prosenttia ja vihreissä 67 prosenttia uskoo suunnan olevan väärä.
E2 Tutkimus arvioi tuloksen liittyvän hallitus–oppositioasetelmaan. Kokoomuksen kannattajia miellyttää puolueen asema pääministeripuolueena ja hallituksen uusi linja.
Se toteaa myös, että Perussuomalaisten kannattajat ovat jakautuneempia, mutta puolueen kannattajissa on kuitenkin toiseksi eniten niitä, jotka näkevät Suomen menevän oikeaan suuntaan.
– Tämä on jossain määrin poikkeuksellista, sillä aiemmissa tutkimuksissa puolueen kannattajat ovat erottuneet selvästi muista politiikkakriittisyydellään, tutkimuksessa sanotaan
.Hallituspuolueista RKP:n ja KD:n kannattajat asennoituvat hieman useammin kielteisesti Suomen suuntaan.
Oppositiossa ei uskota
Myös oppositiopuolueiden kannattajien välillä on eroja. Keskustan kannattajien näkemykset jakaantuvat: noin kolmannes katsoo Suomen olevan menossa oikeaan suuntaa, kolmannes ei osaa sanoa ja kolmanneksen mielestä olemme menossa väärään suuntaan. Vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannattajat ovat selvästi kriittisempiä: yli kaksi kolmesta katsoo Suomen olevan menossa väärään suuntaan.
Tulosta selittää tutkimuksen mukaan todennäköisesti se, että. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajille sekä hallituksen kokoonpano että linja ovat epämieluisia.
– Vaikka kansalaisten näkemykset Suomen suunnasta eivät pelkisty ainoastaan hallitus-oppositioasetelmaan, tulokset viittaavat siihen, että poliittisella asetelmalla on vaikutusta arvioihin, tutkimuksessa todetaan.
Silti selkeä enemmistö suomalaisista (70 prosenttia) luottaa suomalaisen yhteiskunnan kykyyn ratkoa ongelmia.
Naiset kokevat epäreiluutta
Näkemykset yhteiskunnan reiluudesta jakavat suomalaisia. Noin puolet (52 prosenttia) arvioi yhteiskunnan reiluksi itsensä kaltaisia ihmisiä kohtaan, vajaa puolet (45 prosenttia) on asiasta päinvastaista mieltä.
Naisista alle puolet (46 prosenttia) pitää suomalaista yhteiskuntaa reiluna itsensä kaltaisia kohtaan, miehistä 59 prosenttia pitää yhteiskuntaa reiluna itsensä kaltaisia kohtaan.
Tulotaso vaikuttaa näkemyksiin reiluudesta: alle 1 600 euroa ansaitsevista 37 prosenttia pitää yhteiskuntaa reiluna itsensä kaltaisia kohtaan, keski- ja hyvätuloisista selkeä enemmistö. Myös vähän koulutetut ja työttömät kokevat muita useammin epäreiluutta.
– Naisten epäreiluuden kokemukset voivat nousta sekä henkilökohtaisesta elämästä että yhteiskunnallisista paineista. Suomessa kotityöt ja hoivavastuu kuormittavat voittopuolisesti naisia. Sen rinnalla naiset kantavat työelämässä suurta vastuuta terveydenhuollosta ja vanhuspalveluista, jotka ovat katsauksemme mukaan suomalaisten isoja huolenaiheita, arvioi tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta.
Katsauksen toteutti E2 Tutkimus. Se perustuu kyselyaineistoon, joka kerättiin elokuun kahdella ensimmäisellä viikolla, ja siihen vastasi 1 070 suomalaista. Lisäksi katsauksessa hyödynnetään huhtikuun alussa kerättyä vastaavanlaista kyselyaineistoa, johon vastasi 1 026 suomalaista.
Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan julkaistaan vuosittain.
uutiskirje 
