”Suomen suurin haaste ei ole ikääntyminen vaan eriarvoistuminen”

Köyhät eivät ole minkään mittarin mukaan pieni ryhmä Suomessa. Tästä muistuttaa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL).

Liitto kertaa tilastotietoja:

Tuloköyhyysrajan alapuolella elää 700 000 suomalaista. EU:n nykyisen köyhyysmittarin mukaan (jossa otetaan huomioon tulot, työttömyys ja aineellinen puute) köyhiä suomalaisia on 900 000. Köyhyydessä eläviä lapsia on 151 000 ja syrjäytymisuhan alla elää noin 65 000 nuorta.

– Suomen tulevaisuuden suurin haaste ei ole ikääntyminen, vaan eriarvoisuuden kasvu, STKL:n toiminnanjohtaja Riitta Särkelä sanoo.

– Jo nyt on havaittavissa, että hyvinvoivilla ei välttämättä ole mitään käsitystä siitä, millaista on olla köyhä.

Särkelä pelkää, että jos köyhyyden ja sosioekonomisten terveyserojen vähentämiseen ei investoida, köyhien ja hyvinvoivien kokemusmaailmat erkanevat entisestään.

– Se on paitsi inhimillisesti ja taloudellisesti kestämätöntä, myös haitallista yhteiskunnan vakaudelle, hän arvioi.

Perusturvaa nostettava

Perusturvan tasoa on lopultakin korotettava, STKL vaatii köyhyysvuoden tapahtumissa tuleen viestin pohjalta. Liitto järjesti YK:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuonna yhteistyökumppaneineen yhdeksän kansalaistapahtumaa eri puolilla Suomea.

Ääneen pääsivät köyhyyttä kokeneet ihmiset.

– Köyhyyttä kokeneiden perusviesti oli kaikkialla sama. Ensisijaisten etuuksien tasojen korotus ei voi enää odottaa, Riitta Särkelä sanoo.

– Kansantalouden kannalta se maksaa, mutta on myös investointi, koska raha menee suoraan kulutukseen

Kolme toimenpidettä auttaisi

STKL esittää kolmea toimenpidettä perusturvan tason nostamiseksi: kunnallisverotuksen perusvähennyksen ja toimeentulotuen perusosan korotusta sekä puolison tulojen sidonnaisuuden poistamista suhteessa työmarkkinatukeen.

Kunnallisverotuksen perusvähennys olisi liiton mukaan nostettava vähintään 3 000 euroon. Se auttaisi sekä erilaisten etuuksien varassa eläviä että pienituloisimpia palkansaajia.

Toimeentulotuen perusosaa pitäisi korottaa ja sen maksatus siirtää Kelan hoidettavaksi. Näin edistettäisiin palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista, mikä käytännössä helpottaisi työn vastaanottamista.

Lisäksi työmarkkinatuen sidonnaisuus puolison tuloihin tulee poistaa.

STKL on valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntijajärjestö, jonka jäseninä on 141 valtakunnallista sosiaali- ja terveysjärjestöä, 90 kuntaa ja 16 alueellista sosiaali- ja terveysturvayhdistystä.