Perussa vaaditaan windfall-veroa kaivoksille

Metallien maailmanmarkkinahintojen huima nousu on kiihdyttänyt Perussa vaatimuksia, että kaivosyhtiöitä pitäisi verottaa näistä ansiottomista, niin sanotuista windfall-voitoista, tai louhintaoikeuksien hintaa pitäisi nostaa.

Kaivosteollisuus kuitenkin lobbaa tehokkaasti, ja hallitus on haluton muuttamaan lakeja juuri ennen vaaleja.

– Valtioiden halu saada parempaa tuloa luonnonvaroistaan on maailmanlaajuinen ilmiö, ekonomisti Humberto Campodónico kertoo.

Bolivia, Ghana, Meksiko ja Mosambik verottavat kaivosyhtiöiden windfall-voittoja. Australia hyväksyi windfall-veron tänä vuonna, ja se tulee voimaan vuonna 2012.

Windfall-vero kaivosyhtiöille oli yksi Perun nykyisen presidentin Alan Garcian vaalilupauksista. Kun Garcia astui virkaan vuonna 2006, hänen hallituksensa kuitenkin neuvotteli yrityksille vain ”vapaaehtoisia maksuja” köyhyyden vastaiseen taisteluun.

Yhtiöt ovat maksaneet rahastoon avustuksia tähän mennessä yhteensä 477 miljoonaa euroa. Suhteessa voittoihin tämä on pieni raha. Viiden viime vuoden aikana viisi suurta toimiluvan haltijaa tekivät Perussa voittoa yhteensä 15 miljardia euroa.

Kyseisten yhtiöiden omistuspohja on Yhdysvalloissa, Kanadassa, Meksikossa, Sveitsissä ja Australiassa.

Chile verottaa tuplasti

Vuosina 2005–2009 Perussa toimiva kaivosteollisuus maksoi voitoistaan louhintamaksuja ja muita veroja vain 12 prosenttia, kun Chilessä vastaava luku oli 23 prosenttia, San Marcosin yliopiston tutkija Jorge Manco kertoo.

Peru on maailman suurin hopean tuottaja, toiseksi suurin kuparin ja sinkin tuottaja sekä kuudenneksi suurin kullan tuottaja, mutta teollisuus keskittyy harvojen käsiin. Vuosina 2005–2009 kahdeksan yhtiötä hoiteli kaksi kolmannesta kaivossektorin viennistä ja kuittasi 88 prosenttia sektorin voitoista.

Näistä luvuista tuohtuneena Keski-Perun Pascon kaivosalueen kansanedustaja Gloria Ramos vaati kesällä 50 prosentin veroa kaivosyhtiöiden windfall-voitoille. Windfall-osuus olisi myyntihinnan sekä Perun talous-, energia- ja kaivosministeriön määrittämän ”pohjahinnan” erotus.

Perun vasemmisto, muun muassa maan kolmanneksi suurin puolue Unión por Perú, kannattaa lakialoitetta, mutta lakialoite polkee paikallaan Perun parlamentin energia- ja kaivosvaliokunnassa ministereiden ja kaivosteollisuuden etujärjestön käsittelyssä.

Energia- ja kaivosvaliokunnan puheenjohtaja Cecilia Chacón painottaa, että investointi-ilmasto on pidettävä vakaana kunnioittamalla laillisia sopimuksia. Tämä on myös kaivosteollisuuden kanta.

Muutoksia lakiin ei uskota tulevan ainakaan ennen ensi vuoden huhtikuuta, jolloin Perussa valitaan uusi presidentti ja parlamentti.