Hondurasissa tapahtui vallankaappaus kesäkuussa 2009 eli puolitoista vuotta sitten. Tuolloin politiikkaansa kesken kauden vasemmalle ohjannut presidentti Manuel Zelaya ajettiin maanpakoon ja maan johtoon nousi Roberto Micheletti.
Vallan kaapannut hallinto järjesti marraskuussa 2009 vaalit, joiden voittaja, Porfirio Lobo, aloitti maan uutena presidenttinä tämän vuoden tammikuussa.
Honduras on kuitenkin yhä OAS:n eli Amerikan valtioiden järjestön boikotissa ja sen hallinto vailla laajempaa tunnustusta. Sekä YK että OAS kieltäytyivät lähettämästä tarkkailijoita vallankaappaajien muodostaman hallinnon järjestämiin vaaleihin.
Ihmisoikeuksia rikotaan
systemaattisesti
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin viimeisimmässä Hondurasia koskevassa yleisluontoisessa raportissa kuvaillaan, ettei Lobon tammikuussa 2010 aloittanut uusi hallinto ole onnistunut juuri edistymään ihmisoikeusasioissa: ”uhkaukset ja hyökkäykset toimittajia ja poliittista oppositiota vastaan ovat ruokkineet pelon ilmapiiriä ja käytäntönä on yhä rikkomusten rankaisemattomuus”.
Amnesty Internationalin kuvaus maan tilanteesta viime kesältä on hyvin samantyyppinen ja siinä ilmaistaan epäusko Lobon hallituksen huhtikuussa perustaman totuus- ja sovittelukomission mandaatin riittävyyteen.
Maassa elokuussa vieraillut Latinalaisen Amerikan useiden ammattikuntien työntekijöitä edustava alueellinen ammattijärjestö Rel-UITA totesi niin ikään, että maassa rikotaan ihmisoikeuksia systemaattisesti eikä normaali ay-toiminta ole mahdollista.
Hondurasissa toimiva belgialainen pappi ja sosiologi François Houtart kertoo Opera Mundi -lehden haastattelussa perinteisen valtaeliitin ottaneen valtion haltuunsa vallankaappauksen myötä. Se ei Houtartin mukaan suvaitse todellisia haastajia vallalleen ja esimerkiksi ihmisoikeuksien vaatijat tulkitaan helposti vihamiehiksi: ”ei mene viikkoakaan ilman uusia kuolonuhreja”.
Aiheesta enemmän perjantaina 31.12.2010 ilmestyneessä Viikkolehdessä.
uutiskirje 