Lisääntynyt synteettisten lannoitteiden käyttö ei taianomaisesti kasvatakaan Afrikan ruokatuotantoa. Afrikan Unionin lannoitteita ja maaperän terveyttä ruotivaan kokoukseen osallistuneet asiantuntijat, maanviljelijät, aktivistit ja jopa jotkut valtion viranhaltijat myönsivät asian. Kokous järjestettiin Kenian Nairobissa toukokuun 6.–9. päivä.
– Keniassa on seutuja, joilla keinolannoitteita on käytetty optimaalisesti, mutta maissisadot eivät silti ole kasvaneet. Lannoitteiden arvioitiin kasvattavan satoja yli 30 prosenttia, mutta olemme huomanneet, etteivät pelkästään ne pysty pitämään yllä maataloustuotannon kasvua, Kenian pääministeri Musalia Mudavadi totesi avajaisseremoniassa.
Typpipohjaisten lannoitteiden käyttö on monissa Afrikan maissa lisännyt merkittävästi maaperän happamuutta. Liian hapan maaperä haittaa satokasvien kasvua ja estää pienviljelijöiden viljelyjärjestelmien tehostamista.
Liian hapanta
Meneillään olevan tutkimusprojektin mukaan Afrikan maatalousmaasta 15 prosenttia on liian hapanta. Huonontuneessa maaperässä kasvit saavat vähemmän tarvitsemiaan ravinteita, jolloin tuotanto ja veden käyttö pienenee.
Maaperätutkija tohtori George Oduorin mielestä afrikkalaisten maanviljelijöiden pitäisi harkita hapantuneiden maiden kalkitsemista.
– Afrikan hallitusten pitäisi kehittää paikallisesti toimivia työkaluja, joiden avulla viljelijät saisivat tietää, kuinka he voivat yhdistää erilaisia luonnonmukaisia ja synteettisiä lannoitteita. Heille pitäisi kertoa, kuinka ja milloin he voivat kasvattaa viljaa vuorottain typpeä sitovien palkokasvien kanssa ja mitä satokasveja kannattaa suosia erilaisilla agroekologisilla vyöhykkeillä, Oduor sanoo.
Tuontilannoitteiden taakka
Joidenkin aktivistien mielestä Afrikan pitäisi kokonaan siirtyä synteettisistä lannoitteista luonnonmukaisiin ja kestäviin viljelymenetelmiin, kuten uudistavaan maanviljelyyn ja permakulttuuriin.
– Kalliiden tuontilannoitteiden ostamisen tukeminen on taloudellisesti raskasta afrikkalaisille kansakunnille ja ohjaa varoja pois kestävämmistä paikallisista maatalousinvestoinneista”, Bridget Mugambe toteaa. Mugambe on Afrikan ruokaomavaraisuusallianssi AFSA:n ohjelmajohtaja.
Mugambe vaati kokouksessa hallituksia ja poliittisten linjauksien tekijöitä tunnistamaan valtavan potentiaalin, joka agroekologialla on ruokaturvan ja ruokaomavaraisuuden parantamisessa kestävällä tavalla. Lisäksi se voi vähentää köyhyyttä ja nälkää, samalla kun se säilyttää luonnon monimuotoisuutta ja kunnioittaa alkuperäiskansojen tietoa.
Agroekologia auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen
Kenia on hahmottelemassa suuntaviivoja agroekologian edistämiseksi. Maa on käynnistänyt kansallisen maatalousmaaperän hoitosuunnitelman, jonka toivotaan auttavan maatalousmaan elinvoiman ja tuottavuuden palauttamisessa. Agroekologian tapaan se pyrkii säilyttämään maa- ja vesiresursseja tuleville sukupolville ja samalla vähentämään köyhyyttä ja parantamaan ruokaturvaa.
Keski-Kenian Murang’an maakunta oli maan paikallishallinnoista ensimmäinen, joka loi agroekologialle juridisen kehyksen. Sen kautta hallitus voi helposti ohjata resursseja luonnonmukaisten lannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen tuotantoon.
– Ensimmäinen syy sille, että meidän täytyi ryhtyä pioneereiksi on ilmastonmuutoksen voimakas vaikutus alueeseemme. Agroekologiasta on tullut ensisijainen ilmiöön sopeutumisen väline”, Daniel Gitahi selittää. Hän on Murang’an hallinnon maatalouden arvoketjujen, toimintalinjausten ja strategian johtaja.
– Toinen syy on, että havaitsimme satojemme pienentyvän, vaikka lannoitteita käytettiin asianmukaisesti. Maaperämme oli happamoitunut typpipohjaisten lannoitteiden ylikäytön vuoksi, Gitahi jatkaa.
Lannoitetta kärpäsistäkin
Nairobin maaperäkokouksessa esiteltiin myös muita ratkaisuja, kuten bokashi-kompostointimenetelmä, joka on muutamissa Afrikan maissa kasvanut pienimuotoisesta tuotannosta kaupallisesti merkittäviin mittoihin.
– Olen voinut uudistaa teeviljelmäni bokashia käyttämällä. En enää käytä lannoitteita myöskään maissipellollani, ja silti satoni ovat lähes kaksinkertaistuneet, Esther Bett kertoo.
Bett johtaa kansalaisjärjestö RODI Kenyaa, joka pakkaa ja myy bokashilannoitteita. Järjestö pystyy tuottamaan 10 tonnia bokashia kuussa.
Kansainvälisen hyönteisekologiakeskus Icipen kanssa yhteistyötä tekevä Allan Ligare toi kokoukseen mustilla sotilaskärpäsillä tehtyä luomulannoitetta. Lannoite on eläinrehun tuottamisen sivutuote.
– Tämä lannoite sisältää kaikki tärkeät ravinteet, se lisää maaperään eloperäistä ainetta ja se auttaa säilyttämään maaperän kosteuden, Ligare kuvaa.
lehti 