Perustuslakivaliokunnan jäsenet Anna Kontula (vas.) ja Fatim Diarra (vihr.) arvioivat yhteisessä tiedotteessaan tiistaina, että eduskunnan perustuslakivaliokunta käveli asiantuntijoiden yli hyväksyessään ihmisoikeussopimusten rikkomisen.
Kontula ja Diarra jättivät eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon niin sanotusta käännytyslaista. Varajäsen Elisa Gebhard (sd.) kannatti kokouksessa Kontulan esitystä valiokunnan kannaksi, mutta ei voinut osallistua äänestykseen valiokunnan tultua täysilukuiseksi.
Lakiesitys mahdollistaisi turvapaikanhaun estämisen Suomen rajalla. Kontula, Diarra ja Gebhard katsovat, ettei esitystä voida hyväksyä poikkeuslakina.
”Asiantuntijoiden viesti oli harvinaisen selkeä ja yhdenmukainen.”
Kontula pitää perustuslakivaliokunnan lausuntoa monella tavalla historiallisena.
– On ennenkuulumatonta, että hallitus esittää Suomen rikkovan tietoisesti ihmisoikeussopimuksia. Perustuslakivaliokunta taas hyväksyy lausunnollaan lain, jota sen kuuleman asiantuntijapalautteen perusteella ei pitäisi voida hyväksyä, Kontula sanoo.
Diarra painottaa esityksen ristiriitoja.
– Esitys on räikeässä ristiriidassa ehdottoman palautuskiellon, oikeuden elämään, kidutuksen kiellon, joukkokarkotusten kiellon, oikeusturvan ja oikeuden tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin sekä turvapaikkaoikeuden kanssa, Diarra painottaa.
– Ehdotus rikkoo sellaisiakin ihmisoikeusvelvoitteita, joista poikkeaminen ei ole sallittua missään oloissa. Poikkeuslakimenettely ei ratkaise ristiriitaa ihmisoikeussopimusten kanssa.
Ei epäselvyyttä
Kontula ja Diarra katsovat, että asiantuntijakuulemisten perusteella ei ole epäselvyyttä tai tulkinnanvaraisuutta siitä, miten rajussa ristiriidassa esitys on ihmisoikeussopimusten kanssa.
– Esitys sisältää valtavasti erilaisia ongelmia, mutta ytimeltään asia on yksinkertainen. Lukuisten asiantuntijoiden viesti oli harvinaisen selkeä ja yhdenmukainen siinä, ettei tällaista esitystä pitäisi voida oikeusvaltiossa hyväksyä, Diarra sanoo.
Kontula asettaa muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimusta (1950) ja YK:n pakolaissopimusta (1951) loukkaavan esityksen historialliseen perspektiiviin.
– Nykyaikainen ihmisoikeusjärjestelmä luotiin toisen maailmansodan jälkeen tilanteessa, jossa sodan kauhut, ennenäkemätön pakolaisuus ja pakolaisten kohtelu olivat tuoreessa muistissa, hän toteaa.
– Sodan kokeneet ymmärsivät, että poliitikkojen harkintakyky voi pettää pahasti ja tarvitaan rajat, joiden yli kansallisella päätöksenteolla ei tule astua. Ihmisoikeusjärjestelmä on samalla menneiden sukupolvien tärkein viesti oman aikamme päättäjille. Nyt kajotaan tuon järjestelmän vanhimpaan ja kaikkein vakiintuneimpaan osaan.
Syöttö Putinille
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo pitää surullisena sitä, että eduskunnan enemmistö vie Suomen perustuslakijärjestelmän uskottavuuden.
– Tämä on syöttö Putinin lapaan, kun osoitamme, että Orbán oli oikeassa kyseenalaistaessaan Suomen oikeusvaltiona, Saramo arvioi tiistaina sosiaalisessa mediassa perustuslakivaliokunnan toimia suhteessa Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin ja Unkarin pääminsiteriin Viktor Orbániin.
Orbán kritisoi Suomen Suomen ollessa EU:n puheenjohtajamaa 2019. Voimakas kritiikki suomalaista oikeusvaltiota kohtaan kytkeytyi EU:n tiukkaan linjaan Orbánin hallintoa vastaan. Unkari vastusti Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitetta sitoa EU-tukirahat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Saramo kysyy, tarvitseeko Suomi perustuslakituomioistuimen voidakseen palauttaa uskottavuutensa.
– Asiantuntija-arvioiden perusteella tämä ei todennäköisesti juuri lisää turvallisuuttamme. Päin vastoin, olemme aina tukeneet sääntöperusteista järjestelmää pienten valtioiden vahvimpana tukena.
lehti 