Valtiovarainministeriö kertoi torstaina julkistaessaan ehdotuksensa valtion ensi vuoden budjetiksi, että budjetin alijäämä on 12,2 miljardia.
– On selvää, että taloutta pitää tasapainottaa, mutta hallituksen säästötoimet pikemminkin pitkällä tähtäimellä lisäävät kustannuksia. Säästötoimet kohdistuvat kipeimmin kaikista heikoimmin pärjääviin ihmisiin sekä heikentävät terveyttä ja tarvittavia tukipalveluita, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas arvioi.
– Tämä riski on otettava vakavasti, jotta säästöt eivät muutu tulevaisuudessa suuremmiksi menoiksi.
”Leikkaukset lisäävät tänä vuonna pienituloisten määrää 68 000 henkilöllä, joista 17 000 on lapsia”.
SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry. on sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtakunnallinen kattojärjestö.
Köyhiltä ja kipeiltä ei voi enää leikata
SOSTEn arvion mukaan sosiaaliturvaan jo tehdyt leikkaukset kostautuvat yhteiskunnalle. Nyt valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esittää kuitenkin uusia leikkauksia asumistukeen.
– Jo tehtyjen massiivisten leikkausten jälkeen sosiaaliturvasta ei ole enää varaa leikata, Kiukas painottaa.
– Terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat, lääkkeiden omavastuut nousevat, asumistukea ja työttömyysturvaa on leikattu ja toimeentulotuesta korvattavien asumismenojen saantiehtoja tiukennettu. Pienituloisten pitäisi jo antaa olla.
Järjestö muistuttaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman oikeistohallituksen sopeutustointen heikentäneen jo nyt pääosin pienituloisten kotitalouksien toimeentuloa. SOSTE on arvioinut, että hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamat leikkaukset lisäävät tänä vuonna pienituloisten määrää 68 000 henkilöllä, joista 17 000 on lapsia.
SOSTE huomauttaa, että menoleikkaukset heikentävät myös kokonaiskysyntää, joka on jo ennestään heikkoa hitaan reaalipalkkakehityksen ja vähäisen investointihalukkuuden takia. Heikko kysyntä hidastaa talouskasvua.
Lisäksi syyskuussa voimaan astuvat arvonlisäverotuksen korotukset nostavat hintatasoa ja heikentää kuluttajien ostovoimaa.
Veropohjaa on vahvistettava
SOSTE peräänkuuluttaa hallitukselta uskallusta veropohjan vahvistamiseen.
Sen mukaan valtion taloutta voi tasapainottaa myös niin, että toimenpiteet eivät heikennä jo ennestään heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Alijäämän korjaamiseksi se ehdottaa korotusta niiden tahojen veroihin, joilla on varaa maksaa korkeampia veroja. Tällaisia veroja ovat ylempi pääomaverokanta, yhteisöverokanta ja listaamattomien yhtiöiden verotus.
SOSTE esittää hallitukselle veropakettia, jolla sen mukaan voidaan parantaa kansanterveyttä ja vähentää terveysmenojen nousupainetta pitkällä tähtäimellä.
– Valtion talouden tasapainottamiseksi on vahvistettava valtion verotuottoja. Tämä tapahtuu muun muassa ottamalla käyttöön uusi terveysvero, sitomalla valmisteverot indeksiin ja korottamalla yhteisöverokanta pohjoismaiselle tasolle, Kiukas toteaa.
Hän arvioi, että SOSTEn veropaketissa maltilliset veronkorotukset toisivat noin 3,2 miljardin euron lisäyksen verotuloihin ilman, että talouskasvu kärsisi.
Lisäksi SOSTE esittää yksityisen hoidon Kela-korvauksien korottamisen perumista ja siihen varattujen eurojen kohdistamista suoraan hyvinvointialueille perusterveydenhuollon vahvistamiseksi. Se merkitsisi 234,2 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2025–2027.
Lyhytnäköinen yksityiskohta
Budjettiin sisältyvää C-hepatiitin eliminointiohjelman lopettamista SOSTE pitää erityisen lyhytnäköisenä. Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteeksi C-hepatiitin eliminoimisen merkittävänä terveysongelmana vuoteen 2030 mennessä.
C-hepatiittitartunnan saaneista suurin osa jää viruksen kantajiksi, eli infektio kroonistuu. Krooninen infektio lisää maksakirroosin ja maksasyövän riskiä. Lääkehoito on tehokas, mutta toki kallis. Paljon kalliimpaa ja vaikeampaa on kuitenkin maksakirroosin ja maksasyövän hoito.
– Kustannukset tulevat korkoineen maksettavaksi joidenkin vuosien kuluttua, SOSTEn asiantuntijalääkäri Kati Myllymäki ennustaa.
– Kyseessä on tarttuva sairaus, jonka leviämisen estäminen on kansanterveyden kannalta erittäin tärkeää. Ehdotus on suorastaan järjetön.
Järjestöleikkaukset lisäävät julkisten palveluiden tarvetta
Kiukas puolestana pitää hulluna sitä, että säästetään ennaltaehkäisevästä työstä, jolloin kustannukset siirtyvät jälleen erikoissairaanhoitoon, joka jo nyt nielee valtaosan terveydenhuollon kustannuksista.
– Sama pelko liittyy massiivisiin järjestöleikkauksiin, jos järjestöjen tekemä matalan kynnyksen edistävä ja ehkäisevä työ vähenee, ihmisten ongelmat pitkittyvät ja vaikeutuvat ja siirtyvät julkisen terveys- ja sosiaalihuollon kustannuksiksi, hän sanoo.
Budjettiehdotuksessa esitetään järjestöjen valtionavustusten leikkaukset toteutettavaksi ensi vuonna täysimääräisesti kevään kehysriihipäätöksien mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että ensi vuonna sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikataan noin 80 miljoonaa euroa nykyisestä 384 miljoonasta eurosta. Vaalikauden loppuun mennessä järjestöiltä leikataan yhteensä kolmannes eli 130 miljoonaa euroa.
SOSTE muistuttaa siitä, että leikkaukset näkyvät vääjäämättä julkisten sote-palveluiden tarpeen kasvuna.
– Leikkaukset aiheuttavat pahaa jälkeä juuri sellaisissa toiminnoissa, jotka ehkäisevät ongelmien vaikeutumista ja julkisten palvelujen tarvetta, Kiukas korostaa.
lehti 