Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen budjettiriihi ei yllättänyt työmarkkinakeskusjärjestöjä. Ne toteavat hallituksen nyt toteuttavan jo aiemmin luvatut leikkaukset.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta toteaa, että taantumaa hallitus ei ole loiventamassa.
– Hallituksen leikatessa rajusti sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista rahaa riittää hyvätuloisia pääsääntöisesti palveleviin, korotettuihin Kela-korvauksiin. Eikä hallitus puutu edelleenkään varakkaita hyödyttäviin verotukiin, Kaukoranta sanoo SAK:n tiedotteessa.
Nuorten ikäluokkien koulutustason nostosta pitää huolehtia.
– Leikkauksille on siis vaihtoehtoja ja sopeutustoimien kohdentaminen on poliittinen arvovalinta.
Hän tähdentää sitä, että leikkauksista huolimatta valtion budjetti on pysymässä noin 12 miljardia euroa alijäämäisenä. Isoina jatkuvia alijäämiä selittää osin ennakoitua heikompi talouskehitys. Hän toteaa hallituksen leikkausten heikentävän suhdannetilannetta, koska ne vähentävät kuluttajien ostovoimaa ja kotimaista kysyntää.
– Taantuman loiventamisen sijaan hallituksen toimet kasvattavat työttömyyttä. Leikkausten myötä myös tulevat taantumat ovat rajumpia, koska sosiaaliturva ei enää samalla tavalla turvaa työttömäksi jäävien toimeentuloa ja sitä kautta kotimaista kysyntää taantumissa, Kaukoranta huomauttaa.
Kaukorannan mukaan talouskasvun kannalta olisi tärkeää, että hallitus huolehtisi työntekijöiden osaamisesta tulevaisuudessakin. Siksi hän pitää huolestuttavana sitä, että aiemmin päätetyn aikuiskoulutustuen lakkautuksen lisäksi hallitus on leikkaamassa erityisesti aikuisille suunnatusta ammatillisesta koulutuksesta
Talouskasvu hyytyy
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà puolestaan arvioi, että kovien sopeutustoimien vuoksi talouskasvu hyytyy, velkasuhde ei taitu ja alijäämät kasvavat.
– Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut, että matalasuhdanteeseen osuva sopeutus usein epäonnistuu velkasuhteen kääntämisessä. Finanssipolitiikan liiallinen kiristäminen uhkaakin pidentää Suomen taantumaa entisestään ja alentaa pysyvästi kasvunäkymiä, Lainà muistuttaa.
Julkisen talouden vahvistamiseksi olisi STTK:n mielestä ollut tarjolla oikeudenmukaisempiakin keinoja, jotka eivät olisi leikanneet talouskasvua.
– Kela-korvausten peruminen olisi helppo tapa vahvistaa julkista taloutta, Lainà ehdottaa.
Hän nostaa esille myös listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen korjaamisen.
– Asiaan olisi pitänyt vihdoin puuttua.
Erityisen lyhytnäköisenä Lainà pitää osaamisesta leikkaamista, mutta vahingollisimmaksi hän arvioi sen, että hallituksen budjettiriihi ei onnistunut luomaan toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen.
Sitä olisi kaivattu taantuman selättämiseksi ja kansakunnan yhtenäistämiseksi.
Akava kaipaa kasvutoimia
Akava ilmoittaa olevansa pettynyt siihen, että uudet konkreettiset kasvua ja työllisyyttä lisäävät toimet puuttuivat budjettiriihen päätöksistä.
– Olisimme kipeästi tarvinneet uusia avauksiakin. Pidämme tärkeänä, että Suomeen saataisiin lisää investointeja ja vetovoimatekijöitä, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo.
Hänen mielestään budjettiriihessä olisi pitänyt parantaa työttömien asemaa.
– Olemme ehdottaneet, että työttömyysturvalla tulee voida opiskella sujuvammin, Löfgren toteaa.
Akava painottaa, että nuorten ikäluokkien koulutustason nostosta pitää huolehtia niin, että korkeakoulujen lisäaloituspaikkojen rahoitus turvataan. Työelämässä olevat tarvitsevat osaamisen päivittämistä ja sen mahdollistamiseksi pitää valmistella aikuiskoulutustuen sijaan uusi etuusmuoto, joka tukee jatkuvaa oppimista.
Akava pitääkin osaajapulaa huolen aiheena.
– Uuden kasvun tavoitteet valuvat hiekkaan, jos samaan aikaan kiristetään työ- ja osaamisperäistä maahanmuuttoa. Yritykset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut tarvitsevat myös kansainvälisiä osaajia, mutta budjettiriihessä ei tehty päätöksiä osaajapulan ratkaisemiseksi, pääekonomisti Pasi Sorjonen toteaa.
lehti 