Hallitus on ollut haluton toimimaan Suomen ympäristö- ja ilmastotavoitteiden sekä kansainvälisten sitoumustensa saavuttamiseksi. Budjettiehdotuksessaan vuodelle 2025 hallitus on käytännössä unohtanut tarvittavat ilmasto- ja ympäristötoimet.
Näin arvioi vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Mai Kivelä pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman oikeistohallituksen talousarvioesitystä ensi vuodelle. Hallitus esitteli sen eilen tiistaina budjettiriihensä päätteeksi.
Ironista
Metsien suojelun taloudellinen hyöty voisi olla lähes 200 miljoonaa euroa vuoteen 2050 mennessä.
Kivelä pitää ironisena sitä, että toimimattomuus ilmasto- ja ympäristöasioissa nyt aiheuttaa moninkertaisen laskun maksettavaksi myöhemmin. Hänen arvionsa mukaan luontokadon estäminen ja hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen on näillä eväillä käytännössä mahdotonta.
– Hallitus ei tee mitään esimerkiksi hiilinielujen vahvistamiseksi, vaikka tiedetään, että suhteessa hiilidioksidin sitomiskykyyn kaadamme liikaa metsää, Kivelä sanoo.
– Hallituksen lyhytnäköinen politiikka tulee pitkällä tähtäimellä tuntumaan veronmaksajien lompakoissa.
Hän muistuttaa siitä, että Suomi voi joutua EU-mekanismien kautta maksamaan toteuttamatta jääneistä ilmastotoimistaan tai kompensoimaan päästöjään ostamalla niin sanottuja hiilinieluyksiköitä muualta. Hän pitää tätä pitkällä tähtäimellä kestämättömänä politiikkana.
– Luonnon monimuotoisuus jatkaa hupenemistaan myös Suomessa, Kivelä toteaa.
– Nyt ei ole aikaa hallituksen menneisyyteen katsovalle politiikalle ja sen mukaiselle budjetoinnille. Suomi on pyrkinyt näyttäytymään ilmastopolitiikan edelläkävijänä, mutta hallituksen valitsema suunta tietää Suomelle tulevaisuudessa suuren laskun lisäksi vain imagohaittaa.
Suojelulla miljoonien hyöty
Kivelän mielestä valtion vanhoja metsiä tulisi suojella merkittävästi enemmän kuin mitä hallitus ehdottaa. Hän muistuttaa tuoreesta selvityksestä, jonka mukaan metsien suojelun taloudellinen hyöty voisi olla lähes 200 miljoonaa euroa vuoteen 2050 mennessä.
Hän laskee, että tieteellisten kriteerien mukainen metsänsuojelu voi tuottaa jopa viisinkertaisen nettohyödyn verrattuna hallituksen asettamiin tiukkoihin suojelukriteereihin, ja esittää luonnonsuojelumäärärahoja kasvatettavaksi myös siksi, että lisättäisiin yksityismaiden suojelua.
– Ympäristölle haitallisista yritystuista on karsittava ja verotuksen ympäristöohjaavuutta vahvistettava. Yritykset on asetettava vastuuseen ympäristölle haitallisesta toiminnasta ja kansalaisia on ohjattava verotuksen keinoin kestäviin kulutusvalintoihin – eikä päinvastoin, Kivelä sanoo.
lehti 