Työmarkkinakeskusjärjestö STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen arvioi, että Suomen vienti on saatava kasvuun.
– Suomen taloutta on totuttu pitämään vientivetoisena, Nevalainen kirjoittaa STTK:n blogissa maanantaina.
– Enää tämä tieto ei pidä täysin paikkaansa.
”Meillä on vähän kuluttajatuotteita, joita voi viedä maailmalle”.
Hän toteaa Suomen viennin jämähtäneen vuosituhannen alun tasolle, 41 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– Tärkeimmät kilpailijamaat sen sijaan ovat kasvattaneet vientiään tällä vuosituhannella. Suomi ei ole enää vientivetoinen maa eurooppalaisessa vertailussa, Nevalainen toteaa.
Uusille aloille
Nevalaisen mielestä Suomen on laajennettava vientiään uusille kasvaville aloille, kuten vihreään teknologiaan, bioenergiaan, digitalisaatioon ja hyvinvointiteknologiaan.
– Halpa ja puhdas sähkö auttavat Suomen kasvua vihreän siirtymän investoinneissa, hän huomauttaa.
– Suomen on laajennettava vientiään uusille kasvaville aloille, kuten vihreään teknologiaan, bioenergiaan, digitalisaatioon ja hyvinvointiteknologiaan.
Hän neuvoo lisäksi lisäämään tutkimus- ja kehittämispanostuksia, joista on jo olemassa parlamentaarisesti sovitut päätökset.
– Innovaatioiden kaupallistaminen ja viennin edistäminen ovat myös tärkeitä tekijöitä, jotta vienti saadaan kasvuun. Suomalaisten brändien kehittämisen pitää myös olla osa viennin edistämistä, hän sanoo ja muistuttaa siitä, että myös palveluviennissä on paljon mahdollisuuksia ja niistä syntyvä arvonlisäys on usein suurempaa kuin tavaraviennistä.
– Palkankorotuksista ei kannata tinkiä tulevilla neuvottelukierroksella, vaan pyrkiä takaisin korkean osaamisen taloudeksi, jossa osaamisesta maksetaan kunnon palkka.
Sen sijaan hän karsisi yritystukia, jotka säilyttävät yksipuolista tuotantorakennetta.
Potentiaalia kasvuun
Nevalainen arvioi, että Suomella olisi potentiaalia kasvattaa viennin osuutta 10–20 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja sillä Suomi saavuttaisi muiden vastaavien maiden tasolla.
– Ilman viennin kasvua Suomen talouden kasvu jää heikoksi, hän korostaa.
Vuonna 2000 Suomi, Ruotsi ja Tanska olivat lähes tasoissa viennin suhteen. Viennin osuus bruttokansantuotteesta oli Suomessa 42, Ruotsissa 43 ja Tanskassa 45 prosenttia. Saksassa viennin osuus oli tuolloin vain 31 prosenttia.
Viime vuonna Suomen viennin osuus bruttokansantuotteesta oli 41 prosenttia, ja vastaavasti Ruotsin 53 ja Tanskan 69. Saksakin oli selvästi Suomen edellä, kun sen viennin bkt-osuus oli 47 prosenttia. Jopa Kreikassa viennin osuus oli Suomea suurempi, 45 prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Suomen vienti koostuu suurelta osin investointitavaroista ja meillä on vähän kuluttajatuotteita, joita voi viedä maailmalle. Matalan jalostusarvon tuotteiden osuus on myös melko suuri, hän muistuttaa.
– Nokian jälkeen innovaatioiden kaupallistaminen ei ollut kovin vahvaa.
uutiskirje 
