Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela arvioi, että hallituksen leikkaukset ohjaavat hyvinvointialueita rikkomaan lakia ja laiminlyömään lakisääteisten sote-palveluiden järjestämisen.
Koskela vaatii pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitusta antamaan hyvinvointialueille lisäaikaa niiden alijäämien kattamiseen, jotta lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kyetään järjestämään.
Vasemmistoliitto on esittänyt alijäämien kattamisvelvoitteen pidentämistä neljään vuoteen nykyisestä kahdesta.
”On selvää, että pääministeri Orpon puheet ovat olleet katteettomia.”
– Hallitus on ajamassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita laittoman huonoon tilaan. Viimeistään nyt pitäisi olla selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ei kyetä järjestämään lain edellyttämällä tavalla, mikäli hallitus ei suostu uudistamaan rahoituslakia, Koskela sanoo.
”Katteettomia puheita”
Koskela huomauttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n nostaneen esimerkiksi Pohjois-Karjalan esiin alueena, jonka palveluiden saatavuuteen valvontaviranomaiset ovat jo joutuneet puuttumaan ja jossa lisäsopeutustoimet vaarantavat entisestään riittävien palveluiden järjestämisen.
Hän lisäksi muistuttaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen puolestaan arvioineen keväällä, että alijäämien kattamiseksi vuoden 2026 loppuun mennessä jouduttaisiin tekemään kohtuuttomia ja lainvastaisia säästötoimia. Silti valtioneuvosto hylkäsi alueen lisärahoitushakemuksen.
– Käytännössä hallituksen leikkaukset ohjaavat hyvinvointialueita rikkomaan lakia ja laiminlyömään lakisääteisten sote-palveluiden järjestämisen, Koskela sanoo.
– On selvää, että pääministeri Orpon puheet ovat olleet katteettomia, kun hän on luvannut huolehtia siitä, ettei tule laittomia tilanteita palveluiden järjestämisessä, Koskela sanoo.
Säästäminen kasvattaa kustannuksia
Koskela painottaa myös sitä, että sekä hyvinvointialueet että useat asiantuntijat ovat varoittaneet säästöjen hakemisesta nopealla aikataululla. Se voi näiden mukaan johtaa päätöksiin, jotka eivät tuo pidemmällä aikavälillä kustannussäästöjä.
– Kun hallitus on romuttamassa esimerkiksi kahden viikon hoitotakuun perusterveydenhuollossa, tulee se johtamaan vain kasvaviin kustannuksiin kalliimmissa erikoissairaanhoidon palveluissa. Tällainen sosiaali- ja terveyspolitiikka ei ole ihmisten eikä myöskään talouden etu, Koskela sanoo.
lehti 