– Hieno työmaa.
Tällaisen tunnustuksen antaa Rakennusliiton vanhempi asiantuntija Toni Malmström Lujatalon rakennustyömaasta Hyvinkään Astreankadulla. Entiselle suolle 1700 betonipylvään päälle nousee Hangonsillan koulu, jonka yhteydessä toimii myös päiväkoti. Ison hirsirakennuksen on määrä olla valmis kesällä 2027.
Malmström on Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan Katja Syvärisen mukana tutustumassa työmaahan. Isäntänä toimii työmaan vastaava mestari Ari Kammonen ja mukana on myös muiden muassa Syväriselle vierailukutsun esittänyt pääluottamushenkilö Marko Metsäpelto.
Siisteys luo turvallisuutta
Talvinen työmaa on siisti: roskia tai romuja ei näy. Lumikin on raivattu pois. Kompastumisen vaara on pieni ja liukkaita kohtia on harvassa.
– Työmaista sanotaan, että ne ovat vastaavan mestarinsa näköisiä, Metsäpelto sanoo.
Vastaavan mestarin Kammosen mielestä jokaisella on oikeus tehdä töitään siistissä ympäristössä.
– Se on turvallisuuskysymys. Lisäksi työn laatu paranee, kun kaikki pääsevät heti töihinsä eivätkö joudu ensin raivaamaan paikkoja. Vaikka jokainen vastuussa siisteydestä, eri ammattilaisten pitää pystyä keskittymään omiin töihinsä. Asentaja asentaa.
Muutenkaan työmaasta ei löydy huomautettavaa. Harmaasta taloudesta tai työntekijöiden hyväksikäytöstä ei ole epäilyjä, vaikka rakennusalalla niitä esiintyy yleisesti ottaen paljon.
– Ainakaan nyt ei löydy huomautettavaa, Malmström tarkentaa.
Paikalla on nyt noin 40 työntekijää. Kohta alkavat vaiheet, joissa väkeä talossa on enemmän, muun muassa sisätyöt. Ensimmäiset maalarit ovat perehtymässä tuleviin töihinsä.
Hyvä esimerkki
Katja Syvärinen pitää Lujatalon työmaata hyvänä esimerkkinä siitä, että asiat voidaan hoitaa hyvin.
– Toisaalta vierailulla tuli esiin myös sellaisia asioita, joissa ei ole keinoja estää kaikkia väärinkäytöksiä, vaikka halua olisi, hän sanoo.
– Myös se kävi ilmi, että jos vaikkapa luvissa on vikaa, siinä ei välttämättä ole aina filunkia takana ja asiat on mahdollista laittaa kuntoon.
Syvärinen pitää Lujataloa myös hyvänä esimerkkinä niin työnantajan ja pääluottamushenkilö kuin myös ammattiliiton hyvästä yhteistyöstä.
– Tällaisella yhteistyöllä synty hyvää jälkeä, hän sanoo.
– Ylipäätään rakennusalalla työnantaja- ja työntekijäpuoli tekevät aktiivisesti yhteistyötä harmaan talouden karsimiseksi.
Siinä rakennusala ei kuitenkaan ole yksin.
– Samaa on toki myös muilla aloilla. Ei ole sen enempää työntekijöiden kuin rehellisten yrittäjienkään etu, että alalla on toimijoita, jotka pyrkivät hyötymään työntekijöiden hyväksikäytöstä.
Rakennusalalla on kuitenkin erityisen paljon ulkomaisia yrityksiä.
– Olemmekin olleet huolissamme esimerkiksi paikallisen sopimisen seurauksista ylipäätään, mutta erityisesti järjestäytymättömissä yrityksissä, Syvärinen sanoo.
Hän muistuttaa siitä, että harmaata taloutta esiintyy niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
– Mikään ala ei ole immuuni sille. Sen torjunta vaatii valppautta, osaamista ja aktiivisia toimia niin työnantajalta kuin viranomaisilta.
Monia yrityksiä ja kansallisuuksia
Hangonsillan koulun kohdalla kyseessä on niin sanottu projektijohtajaurakka ja pääurakoitsijalta eli Lujatalolta duunariportaassa on vain yksi henkilö. Lujatalo hyväksyttää tilaajalla eli Hyvinkään kaupungilla kaikki alihankkijat. Pääurakoitsijan alihankkijalla saa olla yksi alihankkija.
Kaikkiaan urakassa on mukana 77 yritystä, kaikki suomalaisia. Niissä on työntekijöitä suomalaisten lisäksi 12 kansalaisuudesta. Pelkästään suunnittelusta vastaavia firmoja on 15 ja lisäksi kaupunki on ostanut rakentamisen valvonnan kolmelta eri yritykseltä.
– Loppua kohti eli sisävalmistusvaiheessa työmaalla olevien firmojen määrä vain lisääntyy, Kammonen kertoo.
Niiden vastuullisuutta valvotaan koko ajan.
– Lähtökohtaisesti emme edes esitä tilaajalle sellaista alihankkijaa, jolla asiat eivät ole kunnossa, Lujatalon tuotantoassistentti Jonna Sairanen sanoo.
Ari Kammonen jatkaa sanomalla, että jos ongelmia ilmenee, asiaan tartutaan heti. Ongelma voi koskea palkanmaksua, puuttuvia asiakirjoja tai vaikkapa kevytyrittäjyyteen huijaamista.
– Jos alkaa haista, nostamme heti kissan pöydälle, pääluottamushenkilö Marko Metsäpelto vahvistaa.
Valvonta vaatii paljon työtä sekä urakoitsijalta että muilta toimijoilta.
– Välillä se on varsinaista salapoliisityötä, Metsäpelto kuvailee.
– Esimerkiksi ulkomaisen työntekijän paperit on syytä tarkistaa moneen kertaan, koska paperit voivat kesken muuttua kaiken.
Lisää osaamista tarvitaan
Valvonta voi toteutua viimeistään siinä vaiheessa, kun yrittäjä pyrkii uusille työmaille. Jos se on hoitanut asiansa huonosti, tarjous tuskin enää menee läpi.
– Tosin esimerkiksi kaupungeissa on puutetta osaamisessa. Voi olla, että ei ole kuultukaan kevytyrittäjyydestä, liian pienistä palkoista, väärennetyistä työluvista tai siitä, millaisia velvollisuuksia kaupungilla on, Metsäpelto sanoo. Hän viittaa kokemukseensa kotikaupunkinsa kunnallisesta päätöksenteosta.
On myös osaajia. Esimerkiksi Helsinki ja Vantaa ovat panostaneet tähän.
– Helsinki on tehnyt hyvää omavalvontaa. Kaupungin päättäjät pystyvät kyllä vaikuttamaan rakennuttajaan. Ja pääurakoitsija voi esittää vaatimuksia alihankkijoille, Toni Malmström sanoo.
– Tämän pitäisi olla yhteispeliä, jotta hanttapulifirmojen mahdollisuuden toimia jäävät mahdollisimman pieniksi ja rehellisillä töillä pärjäisi.
Syvärinen muistuttaa siitä, että kansantaloudellisesti on kyse isosta asiasta.
– Julkista rahaa menee paljon hukkaan, kun asioita ei tehdä oikein esimerkiksi puutteellisen hankintaosaamisen vuoksi.
Hyvinkään vierailu liittyy Syvärisen ja SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan laajempaan työpaikkakierrokseen.
Vierailuilla Syvärinen haluaa kuulla työntekijöiden ja työpaikkojen tarpeista.
– Nyt on katse seuraavassa vaalikaudessa ja hallitusohjelmassa, ja on se aika, jolloin täytyy lobata asioita, joita pitää hoitaa lainsäädännön kautta, hän sanoo.
– On huolehdittava, että hallitusohjelmaan saadaan määrätietoisia työelämän hyväksikäyttöä kitkeviä ja väärinkäytöksiä ennaltaehkäseviä toimenpiteitä. Lujatalon vierailulta mukaan tarttui ajatus Baltian mallin mukaisesta rekisteristä, josta voi tarkistaa kunkin työntekijän työnantajan ajantasaisesti.
Ensi viikolla Syvärinen vierailee kotkalaisella konepajalla.
lehti 