Palvelualojen ammattiliitto PAM on tyytymätön pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen luonnostelemaan lakiin alustatyöstä.
Lakiesitys toisi Suomen lainsäädäntöön EU:n joulukuussa 2024 säätämän alustatyödirektiivin, jonka tarkoituksena on parantaa alustatyön työehtoja ja työoloja.
– Suomen hallituksen lakiluonnos ei kuitenkaan ratkaise alustatyön keskeisimpiä ongelmia, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.
Alustatyödirektiivin tavoitteena on parantaa alustatyön työehtoja, työoloja ja henkilötietojen suojaa sekä varmistaa alustatyötä tekevien oikea ammattiasema.
Nyt alustatyöntekijät on usein luokiteltu virheellisesti yrittäjiksi. PAM arvioi tiedotteessaan torstaina, että tämä sulkisi alustoilla työskentelevät työntekijöitä koskevan lainsäädännön ulkopuolelle ja vapauttaa alustayritykset työnantajan vastuista.
– Vaikuttaa siltä, että valmistelun tavoitteena on ollut rajaa hipoen sisällyttää direktiivin vaatimukset lainsäädäntöön niin, ettei tosiasiassa mikään muutu, Rönni-Sällinen toteaa.
– Jos luonnoksen mukainen lainsäädäntö luotaisiin, esimerkiksi PAMin edustamien lähettien pitäisi edelleen kantaa itse riskit sairastumisesta, loukkaantumisesta ja heikoista työoloista.
Työsuhdeolettaman kynnys liian korkea
Direktiivi vaatii jäsenvaltion luomaan työsuhdeolettaman. Se tarkoittaa, että alustatyötä oletetaan tehtävän työsuhteessa, mikäli alusta käytännössä ohjaa ja valvoo työn tekemistä kuin työnantaja. Lisäksi jäsenvaltioilta vaaditaan tehokkaita menettelyjä varmistamaan, että alustatyöntekijöiden asema vastaa heidän todellista työtään.
Pelkkä olettama ei riitä, vaan direktiivi määrää myös luomaan lainsäädäntöä, joka vähentää mahdollisuutta tulkita ammattiasemaa väärin.
– Työsuhdeolettama on luonnoksessa kuitenkin muotoiltu niin, että se antaa mahdollisuuden helposti muokata ja argumentoida tehtävää alustatyötä yrittäjyydeksi. Pikemminkin on siis pidetty huolta siitä, että väärintulkinta on edelleen mahdollista, Rönni-Sällinen sanoo.
Tuhansien eurojen oikeustaistelut
PAM muistuttaa siitä, että direktiivi vaatii mailta myös tehokasta lainsäädäntöä. Liitto ihmettelee sitä, että luonnoksen perustelujen mukaan Suomessa on jo riittävä järjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa oikoa väärinluokittelua, joten nykylainsäädäntö riittää.
– Tilannearvio on väärä, sillä eiväthän työntekijät nyt saa oikeutta, Rönni-Sällinen huomauttaa.
Tiedotteessa todetaan, että koska uusia keinoja väärinluokittelun estämiseksi ei esitetä, alustayrityksen haastaminen oikeuteen jää edelleen yksittäisen työntekijän ainoaksi keinoksi yrittää oikaista luokittelu väärin perustein yrittäjäksi. Se merkitsisi esimerkiksi ruokalähetille jopa kymmenientuhansien eurojen kustannuksia sekä vuosia kestävää oikeusprosessia.
Yksittäinen tuomio ei kuitenkaan muuttaisi koko alaa koskevia vääristyneitä käytäntöjä.
”Tarvitaan isoja muutoksia”
Rönni-Sällinen harmittelee sitä, ettei lakivalmistelussa ole tähdätty pysyvästi työmarkkinoille tulleen alustatalouden ongelmien ratkaisuun ja eri osapuolien tasapuoliseen kuulemiseen. Ruokalähettejä edustavalta PAMilta ei ole pyydetty lausuntoa, ei myöskään alustayhtiö Woltilta. Se kuitenkin mainitaan lakiluonnoksessa 20 kertaa, PAM 7 kertaa.
– Lakiluonnos vaatii toimiakseen olennaisia muutoksia. Näyttää siltä, että lainvalmistelussa on tavoitteena ollut suojella pikemminkin alustayrityksiä kuin varsinaisen työn tekijöitä, Rönni-Sällinen sanoo.
Hallitus lähetti heinäkuun alkupuolella lausuntokierrokselle luonnoksensa alustatyölaista, johon EU-direktiivin säädökset on määrä sisällyttää. PAM jätti lausunnon tänään.
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ammattiliitto.
uutiskirje 
