Kuluvalla vuosikymmenellä suomalaisten näkemykset ja kokemukset hyvinvoinnistaan ovat eriytyneet entisestään, kertoo Kalevi Sorsa -säätiön tuore Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportti. Kirjaksi kootun raportin on kustantanut Vastapaino ja sen ovat toimittaneet Lauri Finér ja Jussi Systä.
Sen mukaan Orpon hallituksen vero- ja sosiaaliturvauudistukset voivat syventää railoa edelleen, kun ne lisäävät tuloja suurituloisimmalla viidellä prosentilla keskimäärin yli 2 000 eurolla ja heikentävät pienituloisimman viiden prosentin toimeentuloa lähes 1 000 eurolla vuodessa.
Raportissa 17 tutkijaa tarkastelee eriarvoisuuden tilaa tuoreiden tilastojen valossa. Artikkeleissa käsitellään suomalaisten suhtautumista tasa-arvoon; terveyden, koulutuksen ja koetun hyvinvoinnin eriytymistä; Orpon hallituksen päätösten tulonjakovaikutuksia sekä tuloerojen mittaamista ja niiden muutoksia 1960-luvulta nykypäivään.
Terveyden ja koulutuksen tasa-arvo tärkeää
– Suomalainen yhteiskuntamalli on perustunut luottamukseen ja kokemukseen siitä, että olemme samassa veneessä. Olemme uuden kynnyksellä, kun tämä kokemus näyttää murtuvan. Tulevina vuosina päätetään, minkä suunnan otamme, sanoo raportin toinen toimittaja, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér.
Suomalaiset kannattavat kuitenkin yhä tasa-arvoista yhteiskuntaa, käy ilmi Turun yliopiston sosiologian professori Mikko Niemelän, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Niko Eskelisen ja Turun yliopiston tutkija Markus Laanisen kattaviin kyselytutkimusaineistoihin perustuvasta artikkelista.
– Suomalaiset suhtautuvat yhä intohimoisesti tasa-arvoon. Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi, että hallitus kaventaisi tuloeroja. Yhtä moni pitää terveyseroja liian suurina ja koulutuseroja pidetään jopa aiempaa suurempana ongelmana, Niemelä sanoo.
Tuloerot häiritsevät naisia enemmän kuin miehiä
Erot eri ryhmien kokemuksissa ja näkemyksissä ovat kuitenkin kärjistyneet.
– Naisista noin 75 prosenttia pitää Suomen tuloeroja liian suurina ja osuus on pysynyt varsin vakaana vuosien 2016 ja 2025 välillä. Sen sijaan miehissä osuus on romahtanut vuonna 2025 vähän yli puoleen. Näkemyserot ovat yhteydessä laajempaan miesten ja naisten poliittisten mielipiteiden jakautumiseen, Eskelinen toteaa.
Kokemus omasta toimeentulosta jakaa suomalaisia yhä enemmän. Hyvin toimeentulevista niiden osuus, jotka pitävät tuloeroja liian suurina, on romahtanut. Heistä näin ajattelee enää alle puolet. Huonosti toimeentulevien osuus puolestaan on pysynyt 80 prosentin tienoilla ja jopa kasvanut.
Jos tähän halutaan muutosta, tarvitaan kansalaisten tulevaisuudenuskoa lisäävää ja luottamusta luovaa politiikkaa.
– Esimerkiksi julkisen talouden leikkausten vaarana on kierre, jossa ne heikentävät tulevaisuudenuskoa, mikä heijastuu edelleen myös talouteen. Poliitikkojen tulisi vähimmillään pyrkiä siihen, etteivät ongelmat kasaudu entisestään, Laaninen toteaa.
Työttömiltä ja pienituloisilta palkansaajilta viedään taas
Laboren johtavien tutkijoiden Merja Kauhasen ja Milla Nyyssölän laskelmien mukaan Orpon hallituksen päätökset ovat lisänneet tuloeroja. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat iskeneet etenkin työttömien ja pienituloisten palkansaajien toimeentuloon samalla, kun veronalennuksin on suosittu kaikkein suurituloisimpia.
– Sosiaaliturvan leikkausten vuoksi pienituloisimmalla viidellä prosentilla suomalaisista käteen jää vuodessa keskimäärin lähes 1 000 euroa vähemmän. Samaan aikaan suurituloisimman viiden prosentin tulot kasvavat tuloveroalennusten vuoksi yli 2 000 eurolla. Tulojakauman eri päissä hallituksen politiikka näyttää siis hyvin erilaiselta, Nyyssölä toteaa.
– Julkisen talouden sopeuttamista ollaan jatkamassa seuraavalla hallituskaudella. Leikkaukset sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin tai koulutukseen kärjistäisivät eriarvoisuutta edelleen. Siksi sopeutuksen tulisi nyt painottua suurituloisiin kohdistuviin veroihin, sanoo kirjan toinen toimittaja, Kalevi Sorsa -säätiön talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä.







