Pienen Zvërnecin kylän asukkaat Lounais-Albanian rannikolla järkyttyivät huhtikuussa. Eräänä aamuna he eivät enää päässeet kalastusaluksilleen eivätkä oliivilehtoihinsa.
Vastassa oli tietyökoneita ja puskutraktoreita. Maanraivaustyöt olivat käynnissä. Pääsyn alueelle esti betonipohjalle pystytetty piikkilanka-aita.
Jo useamman vuoden oli ollut tiedossa, että alueelle on suunniteltu kahta valtavaa luksusmatkailuhanketta. Toinen sijoittuisi Zvërnecin kylän lähellä sijaitsevalle niemimaalle Vjosa–Nartën suojelualueen yhteyteen, toinen taas valtion omistamalle Sazanin saarelle, joka kuuluu Karaburun-Sazanin suojeltuun meripuistoon.
Molemmat hankkeet ovat kytköksissä presidentti Donald Trumpin Ivanka-tyttäreen ja tämän puolisoon Jared Kushneriin. Pariskunta on kertonut ihastuneensa rannikkoon risteillessään Albanian rannikolla luksusjahdilla kesällä 2021. Amerikkalaisessa Founders-podcastissa kesäkuussa Ivanka Trump kuvasi Sazania ”uskomattoman kauniiksi yksityissaareksi” Välimerellä.
Albanian pääministeri Edi Raman hallinto on edistänyt hankkeita näkyvästi. Helmikuussa 2024 parlamentti hyväksyi luonnonsuojelulakiin muutoksen, joka mahdollistaa isojen, korkeatasoisten matkailukompleksien rakentamisen myös suojelualueille.
Vuoden 2024 lopussa Rama myönsi Atlantic Incubation Partners -yhtiön molemmille hankkeille strategisen sijoittajan aseman. Se tarjoaa esimerkiksi nopeutettuja lupia ja rakennusaikaisia verohelpotuksia. Yhtiöllä on yhteys Kushnerin Affinity Partners -sijoitusyhtiöön. Hankkeiden omistus-, rahoitus- ja sopimusrakenteet ovat epäselviä.
Vaikka Aleksandër Trajçe on työnsä takia seurannut tarkasti projekteja, hänkin järkyttyi puskutraktoreiden yhtäkkisestä ilmestymisestä rannikolle. Trajçe on Albanian vanhimman luonnonsuojelujärjestön, Protection and Preservation of the Natural Environment in Albanian (PPNEA) johtaja.
– Se oli jotain ennennäkemätöntä. Ei julkisia kuulemisia, ei ympäristövaikutusten arviointia, ei tietoa urakkaluvista, ei minkäänlaista läpinäkyvyyttä, Trajçe kertoo puhelimitse Tiranasta.
Työt keskeytettiin, korruptiotutkinta alkoi
Trumpin perheen aikomus rakentaa yksi viimeisistä koskemattomista ekosysteemeistä Albaniassa on raivostuttanut albanialaiset poikkeuksellisella tavalla.
Sadat, tuhannet ja joskus jopa kymmenettuhannet ihmiset ovat kokoontuneet ilta illan jälkeen kaduille Tiranassa. Mielenosoitukset ovat jatkuneet jo kuukausia.
Protestien symboli on vaaleanpunainen flamingo. Se edustaa Vjosa-Nartëa, Albanian yhtä tärkeimmistä, vielä luonnontilaisina säilyneistä maisemista.
Alueella on laguuneja, dyynejä, mäntymetsää sekä harvinaisten lintujen, kuten flamingojen ja Dalmatian pelikaanien, sekä kilpikonnien pesimäalueita. Pohjoisrajalla virtaava Vlosa on yksi Euroopan viimeisiä vapaita jokia.
Sazan oli kommunistijohtaja Enver Hoxhan aikana suljettu sotilastukikohta, ja siksi sen luonto on säilynyt lähes koskemattomana. Hoxha pelkäsi vainoharhaisuuteen asti ydinsotaa ja rakensi saarelle valtavan bunkkeri- ja luolaverkoston. Saari on asumaton, ja albanialaisetkin pääsivät vierailemaan siellä vasta 2010-luvulla.
Mielenosoitusten laajuus pakotti Edi Raman hallinnon reagoimaan.
Maansiirtotyöt keskeytettiin ainakin väliaikaisesti Zvërnecissä ja piikkilanka-aita purettiin. Korruptionvastainen erityissyyttäjänvirasto (SPAK) ryhtyi tutkimaan hankkeisiin liittyvää maanomistusta ja kauppoja.
Albanian maanomistusolot ovat monin paikoin sekavat. Kommunistihallinto lakkautti yksityisomistuksen. Järjestelmän romahdettua alkaneet omistuskiistat jatkuvat yhä.
Zvërnecin asukkaat väittävät osan maista kuuluvan heille. Maat Kushneriin liittyvälle yhtiölle myynyt albanialainen liikemies Artur Shehu on vedonnut sukunsa Osmanien ajoilta periytyneeseen omistusoikeuteen.
Shehu on kotoisin Lounais-Albanian suurimmasta kaupungista Vlorësta mutta on asunut pitkään Miamissa Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Balkan Insight -sivusto ja Telegraph ovat kertoneet, että SPAK tutkisi Shehua paitsi maanomistusasiakirjojen väärentämisestä myös kansainvälisestä huumekaupasta ja rahanpesusta. Shehu on kiistänyt syytökset.
Jared Kushneria ei epäillä rikoksista. Hänen yhtiönsä edustajat ovat vakuuttaneet tekevänsä yhteistyötä Albanian viranomaisten kanssa.
”Kukaan ei välittäisi flamingoista”
Pääministeri Rama on kuvannut yli neljän miljardin euron arvoisia matkailuprojekteja ”poikkeuksellisiksi investoinneiksi” eikä ole osoittanut aiettakaan perääntyä. Raman mukaan tonttikaupat Zvërnecin alueella olisi tehty laillisesti yksityisten maanomistajien kanssa. Sazanin saari säilyisi valtion omistuksessa, ja valtio tulisi hankkeeseen osaomistajaksi.
Rama on syyttänyt mielenosoituksista esimerkiksi Kreikkaa ja Irania ja väittänyt, että protestit olisivat ulkomailta ohjattua ”digitaalista hysteriaa”.
– Jos kyse ei olisi Jared Kushnerista… kukaan ei välittäisi paskaakaan flamingoista, Albaniasta tai mistään. Viha Trumpia kohtaan on syynä arvosteluun, Rama tiuski brittilehti Financial Timesin haastattelussa kesäkuussa.
Kansainvälisissä kyselyissä Albania on yksi myönteisimmin Yhdysvaltoihin suhtautuvista maista. Matkailu on Albanialle elintärkeä tulonlähde, eivätkä mielenosoittajat vastusta sen kehittämistä tai ulkomaisia investointeja.
Protestoijat ovat pääasiassa nuoria, liberaaleja. koulutettuja ja nähneet muutakin kuin kotimaansa. He haluavat eurooppalaisen Albanian, ettei kenenkään tarvitsi lähteä paremman elämän toivossa.
– Haluamme investointeja, jotka hyödyttävät paikallista väestöä, ei vain oligarkkeja ja ulkomaalaisia, jotka tulevat ottamaan maamme haltuunsa, tiivisti aktivisti Elsa Paja International Viewpoint -sivustolla elokuussa.
Väestökato Albaniassa on ollut Euroopan nopeinta. Jopa miljoonan albanialaisen arvioidaan asuvan ja työskentelevän ulkomailla, pääasiassa EU- ja ETA-maissa. Eurostatin mukaan Albanian asukasluku on enää 2,3 miljoonaa, kun vuonna 2000 se oli vielä yli kolme miljoonaa.
Protesti laajeni ”vallankumoukseksi”
Ympäristöprotestista alkanut liike on laajentunut Edi Raman hallintoa vastustavaksi kansannousuksi, ”flamingovallankumoukseksi”. Ramaa mielenosoittajat pitävät autoritäärisenä ja korruptoituneena. He haluavat syrjäyttää Raman ja tilalle väliaikaisen teknokraattihallituksen, joka valmistelisi uuden perustus- ja vaalilain.
Vaihtoehto ei ole myöskään maan suurin oppositio, demokraattinen puolue DP, jonka johtajan Sali Berishan korruptio-oikeudenkäynti on yhä kesken. Berisha oli Albanian ensimmäinen vapailla vaaleilla valittu presidentti ja myös pitkäaikainen pääministeri.
Rama ja Berisha ovat hallinneet kommunismin jälkeistä Albaniaa pitkälti vuorotellen. Rama on koulutukseltaan kuvataiteilija, entinen kulttuuri- ja urheiluministeri ja toimi kolme kautta Trianan kaupunginjohtajana. Pääministeri hän on ollut yhtäjaksoisesti 13 vuotta.
Albanian isoimmat ongelmat, kuten korruptio, järjestäytynyt rikollisuus, klientelismi, nuorten maastamuutto ja salakähmäisyys päätöksenteossa, eivät ole kadonneet. Myös Berisha tukee Trumpin perheen matkailuhankkeita. Balkan Insight -sivuston mukaan Yhdysvallat poisti Joe Bidenin kaudella Berishalle asetetun maahantulokiellon kesäkuussa.
– He (Rama ja Berisha) ovat saman kolikon kaksi eri puolta, Aleksandër Trajçe kuittaa.
”Albania ei ole myytävänä”, ”Rama vankilaan”, ”Berisha vankilaan” -iskulauseet ovat kaikuneet koko kesänd Tiranassa. Tukea mielenosoittajat ovat saaneet maanmiehiltään ja -naisiltaan ympäri Eurooppaa. Flamingosymboleita on nähty esimerkiksi Brysselissä, Berliinissä, Pariisissa – ja kesäkuussa myös Helsingissä.
”Media harhautunut kauas yleisestä edusta”
Puskutraktorien ilmestyminen suojelualueelle olisi saattanut jäädä paikalliseksi mielenilmaukseksi, jos työmaata suojaamaan käsketyt yksityisen turvafirman vartijat eivät olisi käyneet zvërneciläisten kimppuun 30. toukokuuta
Videolla näkyi, kuinka naamioituneet turvamiehet lyövät mielenosoittajia ja raahaavat yhtä heistä maata pitkin. Paikalla ollut poliisi katsoo vierestä. Tapauksen jälkeen turvayrityksen toimilupa peruttiin ja poliiseja hyllytettiin.
Videotallenne levisi sosiaalisessa mediassa ja ihmiset reagoivat spontaanisti. Mielenosoitukset nousivat nopeasti kansainvälisiin otsikoihin. Sen sijaan Albanian perinteiset tiedotusvälineet vaikenivat, kertoo Tiranan yliopistossa journalistiikkaa opettava Ervin Goci sähköpostitse.
– Kunnes ne ymmärsivät, että yrittäessään salata tapahtuman heistä tuli täysin epäuskottavia yleisön silmissä. Lopulta oli pakko uutisoida, tosin hyvin lyhyesti.
Median omistus on Albaniassa keskittynyt ja politisoitunut. Suurinta osaa tiedotusvälineistä hallitsee kourallinen liikemiehiä ja perheitä, joilla on kytkökset politiikkaan ja talouselämään, esimerkiksi kiinteistöbisnekseen.
Mediakanaviensa lisäksi yksi konserni voi omistaa lähes 30 muuta yritystä.
– Flamingovallankumouksen kaltaisten tapahtumien raportointi olisi sellaisille itsemurha, Coci sanoo.
Gocin mukaan media on etääntynyt yleisestä edusta ja ajautunut ristiriitaan yhteiskunnan kanssa. Toimittajien itsesensuuri on yleistä. SCiDEV-mediatutkimuslaitoksen selvityksen mukaan 70 prosenttia toimittajista on kokenut ulkopuolista painetta, mikä johtaa juttujen hylkäämiseen.
Lain peukalointi vaarantaa EU-jäsenyyden
Pääministeri Edi Raman kaudella Albania on edennyt nopeasti EU-neuvotteluissaan. Rama haluaa Albanian EU:hun vuoteen 2030 mennessä.
Albanialaiset ovat poikkeuksellisen EU-myönteisiä. Eri kyselyissä jäsenyyden kannatus on ollut yli 90 prosenttia.
– Albanialaiset ovat valmiita EU:hun mutta maan hallitus ei ole, hollantilaista GroenLinks -puoluetta edustava EU-parlamentaarikko Tineke Strik on tiivistänyt.
Strik johti EU-parlamentin vihreiden tiedonhankintamatkaa Tiranassa kesäkuussa.
EU vaatii Albaniaa noudattamaan unionin ympäristöstandardeja ja perumaan luonnonsuojelulakiin kaksi vuotta sitten tehdyt höllennykset vuoden 2027 loppuun mennessä. Muussa tapauksessa Albanialla ei ole asiaa EU:hun.
Tyytymättömyys Edi Ramaa kohtaan on kuohahdellut aiemminkin Albaniassa, mutta se on vaimentunut nopeasti. Nyt Rama on uransa kenties pahimmassa pinteessä. Hän ei ole kyennyt hallitsemaan mielenosoitusten saamaa kansainvälistä näkyvyyttä.
– Rama on hirttäytynyt hankkeeseen ja ripustanut koko poliittisen uransa sen varaan, kuvaa tilannetta ympäristöaktivisti Aleksandër Trajçe.
”Vain EU voisi pakottaa Ramaan eroamaan”
EU:n pääkaupungeissa Edi Ramaa on pidetty Eurooppa-hankkeen vankkumattomana tukijana ja Länsi-Balkania vakauttavana voimana.
Esimerkiksi turvapaikkapolitiikan ulkoistamisessa Albania on ollut tiennäyttäjä. Italian Albaniaan perustamat ”palautuskeskukset” toimivat kokeiluina kolmannen maan konseptille EU:ssa. Albania on tukenut myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja on mukana esimerkiksi Venäjän- vastaisissa pakotteissa.
– Rama on taitava, eikä hän ole koskaan haastanut EU:ta kuten Unkarin Orbán, Turkin Erdogan tai Serbian Vučić, sanoo Saksassa asuva albanialainen historian tutkija ja toimittaja Rigels Lenja.
– EU joutui valitsemaan uudistusten ja vakauden välillä, ja se valitsi vakauden. Paperillahan Albania on suostunut kaikkeen, mitä Bryssel on vaatinut. Ongelmana on uudistusten toteutus.
Lenja ei usko, että mielenosoittajat onnistuisivat kaatamaan Raman. Hänen mielestään Albania on samanlaisessa pattitilanteessa kuin Serbia, jossa opiskelijaliike on yrittänyt syrjäyttää presidentti Aleksander Vučićin marraskuusta 2024 lähtien.
Serbiassa liikehdinnän laukaisi Novi Sadin rautatieaseman katon romahdus, jossa 15 ihmistä kuoli – syyttäjän mukaan korruption ja laiminlyöntien takia.
Kushner voi perääntyä myös Albaniassa, Ringels Renja arvioi.
– Hän ei yksinkertaisesti voi rakentaa luksuskohteitaan, jos ihmiset protestoivat koko ajan.
Joulukuussa 2025 Jared Kushnerin yritys vetäytyi luksushotellihankkeesta Belgradissa kaupunkilaisten vastarinnan takia. Hotelli olisi tullut Naton pommituksissa 1999 varioituneen Jugoslavian armeijan entisen päämajan tontille. Serbeille se on historiallinen kulttuurikohde.
Olipa ”flamingovallankumouksen” lopputulos mikä tahansa, yksi asia on jo muuttunut, sanoo ympäristöaktivisti Aleksandër Trajçe.
– Ihmiset eivät enää pelkää. He uskaltavat kysyä ja kyseenalaistaa epäreiluina pitämiään hallituksen toimia.
Juttu on alun perin ilmestynyt syyskuun painetussa lehdessä.
uutiskirje 
