Maria Helena Silva Barbosa kävi koulua vain kymmenvuotiaaksi asti. Sen jälkeen hänen oli jäätävä kotiin hoitamaan nuorempia sisaruksiaan, jotta seuraavaksi vanhin sisar pääsi kouluun.
Sisarukset vuorottelivat kotitöissä ja auttoivat äitiään, joka kävi palkkatöissä. Ensin äiti työskenteli miehensä kanssa sisal-kuitukasvin korjuussa, myöhemmin kunnan palveluksessa.
Barbosa sai nelivuotisen alakoulun päätökseen vasta 18-vuotiaana. Siinä vaiheessa Brasilian oppivelvollisuus oli jo pidentynyt kahdeksaan vuoteen.
Lapsuutta ja nuoruutta varjosti ankara isä, joka kielsi tytärtään osallistumasta nuorten tapaamisiin ja yhteiseen toimintaan. Käänne parempaan tuli, kun Barbosa meni naimisiin 26-vuotiaana.
Silloin hän sai oikeuden Bolsa Família -tukeen, joka on Brasilian tunnetuin pienituloisille suunnattu tulonsiirto-ohjelma.
– Olin riippuvainen miehestäni, jolta minun piti pyytää rahaa ostoksiin. Bolsa Família toi minulle vapautta. Sen ansiosta sain itse päättää, mitä ruokaa ostan ja mitä vaatteita puen päälleni, Barbosa kertoo.
Tärkeäksi suunnannäyttäjäksi osoittautui myös anoppi, joka toimi maaseudun ammattiliitoissa sekä pienviljelyä ja ekologista maataloutta edistävässä AS-PTA-järjestössä.
Nykyisin 43-vuotias Barbosa omistaa 17,5 hehtaaria maareformissa saamaansa maata, jolla hän kasvattaa kanoja, sikoja, vuohia ja nautoja sekä viljelee vihanneksia ja hedelmäpuita.
Lisäksi hän on yksi Borboreman alueen naisista, jotka edistävät ekologista maataloutta ja naisten oikeuksia sekä vastustavat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Rahat suoraan naisille
Bolsa Família -tuen suuruus oli viime vuonna keskimäärin noin 113 euroa kuukaudessa, ja sitä sai 18,7 miljoonaa perhettä. Noin 92 prosenttia tuista maksetaan naisille, sillä ensisijainen tuensaaja on perheen äiti.
Pelkkä rahallinen tuki ei kuitenkaan selitä naisten aseman vahvistumista. Borboreman nais- ja työväenliikkeen aktiivin Roselita ”Rose” Vitorin mukaan tiedon saaminen on ratkaisevan tärkeää erityisesti naisten vapautumiselle. Se ei kuitenkaan onnistu, jos naiset jäävät neljän seinän sisälle.
– Monet naiset eivät ole koskaan edes poistuneet omasta kotikunnastaan. Yhteiseen toimintaan osallistuminen antaa heille mahdollisuuden tehdä omia päätöksiään, Vitor sanoo.
Bolsa Família on lisännyt naisten taloudellista itsenäisyyttä, koska tuki maksetaan suoraan heidän tileilleen.
– Ennen naiset kasvattivat kanoja ja vuohia sekä tuottivat munia, mutta miehet myivät tuotteet ja pitivät rahat itsellään. He käyttivät valtaansa hyväkseen eivätkä antaneet naisten päättää, mihin nämä käyttäisivät ansaitsemansa rahat, Vitor kertoo.
Nykyisin monet naiset käyttävät Bolsa Família -tukea ruoan lisäksi huonekaluihin ja muihin kodin kestäviin hankintoihin.
Sadevesisäiliöt muuttivat naisten arkea
Myös julkiset investoinnit ovat muuttaneet Koillis-Brasilian naisten elämää. Yksi merkittävimmistä uudistuksista on ollut sadeveden keräämiseen tarkoitettujen vesisäiliöiden rakentaminen puolikuivalle alueelle.
Alueella sataa vuodessa vain 400–800 millimetriä, ja kuivuusjaksot ovat yleisiä. Köyhissä maaseutuperheissä veden hakeminen pitkien matkojen päästä on perinteisesti kuulunut naisten vastuulle.
Vitor kuvailee sadevesisäiliöiden yleistymistä perustavanlaatuiseksi muutokseksi naisten arjessa.
Ensimmäisiä säiliöitä rakennettiin jo 1990-luvulla, mutta rakentaminen vauhdittui vuonna 2003 käynnistyneen Miljoona vesisäiliötä -ohjelman myötä.
Tähän mennessä alueelle on rakennettu noin 1,2 miljoonaa vesisäiliötä. Niitä tarvitaan vielä noin 350 000, jotta kaikki puolikuivan alueen maaseudun asukkaat saisivat järjestelmän käyttöönsä.
Maareformi toi naisille oikeuden maahan
Vitor asuu Remigion Queimadasin maaseudulla omalla kymmenen hehtaarin maatilallaan. Yhteisössä elää noin sata muutakin maata saanutta perhettä.
Brasilian maareformi on edennyt hitaasti ja jäänyt laajuudeltaan rajalliseksi. Maan uudelleenjako käynnistyi vuonna 1985, kun maa palasi demokratiaan 21 vuotta kestäneen sotilasdiktatuurin jälkeen. Tähän mennessä maata on saanut 920 000–970 000 perhettä.
Vuodesta 2003 lähtien maa on myönnetty puolisoiden yhteiseen omistukseen eikä enää yksinomaan miehelle. Vuonna 2007 lakiin lisättiin säännös, jonka mukaan oikeus maahan jää naiselle avioeron jälkeen, jos lapset jäävät hänen huollettavikseen.
Uudistus on ollut merkittävä myös perheväkivallan uhrien kannalta. Aiemmin väkivaltainen mies saattoi ajaa vaimonsa pois tilalta, jolloin nainen menetti samalla sekä kotinsa että toimeentulonsa.
– Nyt oikeus maahan antaa naiselle turvaa, 55-vuotias, kolmen lapsen äiti Vitor sanoo.
Toinen tärkeä ohjelma tukee kotien yhteydessä sijaitsevien hyötypuutarhojen perustamista. Niiden hoito on yleensä naisten vastuulla.
– Ohjelma voisi merkitä vallankumousta naisten elämässä, jos hallitus osoittaisi sille enemmän rahoitusta. Nykyiset määrärahat ovat hyvin pienet, Vitor pohtii.
Naisviljelijöille on lisäksi avattu mahdollisuuksia saada luottoa ja käyttää muita rahoituspalveluja. Maatalousvakuutus puolestaan korvaa menetyksiä ankarina kuivuusvuosina ja tuo turvaa toimeentuloon.
Hoivavastuu jarruttaa tasa-arvoa
Kaikki arviot Bolsa Famílian vaikutuksista eivät kuitenkaan ole myönteisiä. Tutkimusten mukaan ohjelma voi lisätä naisten vastuuta perheen hoivasta ja siten hidastaa heidän vapautumistaan perinteisestä hoivaajan roolista.
Tuen ehtoihin kuuluu esimerkiksi lasten koulunkäynnistä ja säännöllisistä rokotuksista huolehtiminen. Tutkijoiden mukaan velvoitteet lisäävät naisten työtaakkaa ja tekevät heistä välineitä, joiden avulla sosiaalipolitiikkaa toteutetaan tehokkaammin.
Naisten taloudellinen eriarvoisuus ei ole myöskään kadonnut. Universidade Federal Fluminense -yliopiston professori Hildete Pereira de Melo huomauttaa, että naisten tulot ovat Brasiliassa edelleen 17 prosenttia miesten tuloja pienemmät. Myös heidän osuutensa virallisilla työmarkkinoilla on miehiä vähäisempi.
Pereira de Melon mukaan sukupuolten välisen epätasa-arvon vähentäminen edellyttäisi huomattavasti nykyistä enemmän päiväkoteja ja kokopäiväkouluja, joissa lapset voisivat viettää jopa kymmenen tuntia päivässä.
– Keskeinen ongelma on edelleen se, että vastuu perheen hoivasta jää lähes yksinomaan naisille, taloustieteilijä sanoo.
uutiskirje 
