KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Uusi alistettujen luokka: tehotuotantoeläimet

Eläimet kokevat kaikki kauhut, jotka vain sairain ja kieroutunein mielikuvitus pystyy kuvittelemaan.

Pekka Wahlstedt
30.9.2011 17.55
Fediverse-instanssi:

Filosofi Rene Descartesin mukaan eläimet ovat tiedottomia ja tunnottomia koneita ja automaatteja. Harva enää pitää eläimiä koneina, mutta kuitenkin syö tehotuotettua lihaa. Tehotuotantoteollisuudessa eläimiä kohdellaan kuin koneita ja välineitä. Tästä vakuuttuu, kun lukee yhdysvaltaisen kirjailija Jonathan Safran Foerin teoksen Eläinten syömisestä.

Foerin mukaan ihmiset eivät syö tehotuotettua lihaa sen vuoksi, että he olisivat kaksinaismoralisteja tai välinpitämättömiä ja pahansuovia. Syynä on se, että eläinten kurja kohtelu on piilotettu herkullisen näköisiä paisteja ja muita liharuokia tulvivien mainosreklaamien taakse.

Foer vierailee kirjassaan – välillä yöllä mustiin vaatteisiin verhoutuneena – tehotuotantolaitoksissa katsastamassa ja raportoimassa minkälaisissa oloissa eläimet elävät. Tiivistäen voi todeta, että näky ei juuri eroa holokaustista ja sen kauheuksista ja vääryyksistä. Päinvastoin, jos natsien ja kommunistien keskitysleirit olivat helvetin esikartanoita, eläinten tehotuotantolaitokset ovat itse helvetti.

Työntekijät purkavat turhautuneisuuttaan eläimiin.

Eläimiä pidetään niin ahtaissa tiloissa, että ne eivät mahdu kääntymään ja niitä sullotaan yhteen niin, että ne tallovat ja epätoivoissaan purevat tai nokkivat toisiaan. Eläimet pumpataan täyteen erilaisia lääkkeitä ja nesteitä antibiooteista mausteliemiin.

Kun eläimistä jalostetaan paremman makuista lihaa, ne joutuvat maksamaan siitä kovan hinnan aina hengitys- ja liikuntavaikeuksista epämuodostumiin asti. Kun eläimiä tainnutetaan nylkemistä ja paloittelua varten, tainnutuspistooli ei usein vaikuta tarpeeksi kauan ja eläin herää kesken kauhean toimenpiteen.

Sanalla sanoen eläimet läpikäyvät ja kokevat kaikki kauhut, jotka vain sairain ja kieroutunein mielikuvitus pystyy kuvittelemaan.

Entä tehotuotantolaitosten ja teurastamojen työntekijät? Työntekijöitä täytyy jatkuvasti etsiä, koska hyvin harva kestää menoa kovin kauan. Työntekijöiksi haalitaankin laittomia maahanmuuttajia ja muita syrjäytyneitä ja köyhiä.

Filosofi Immanuel Kant oli oikeilla jäljillä vastustaessaan eläinten julmaa kohtelua sillä, että se muuttaa ihmisen itsensäkin entistä raaemmaksi ja julmemmaksi. Työntekijät purkavat turhautuneisuuttaan eläimiin esimerkiksi repimällä eläviltä linnuilta päitä irti, tumppaamalla savukkeita eläinten ihoon ja potkimalla ja hakkaamalla niitä mielin määrin.

Entä lihan kuluttajat? Eläinten kurja kohtelu siirtyy huomaamatta myös kuluttajien lautasille ja vatsoihin. Esimerkiksi eläimille syötetyt antibiootit jatkavat tuhojaan ihmisten kehoissa ja heikentävät ihmisten vastustuskykyä. Eläinten valtavat ulostemäärät edistävät ilmastonmuutosta ja niille syötetyt soijapapu- ja viljavuoret ovat pois nälkäkuoleman partaalla olevilta ihmisiltä.

Kuka sitten hyötyy tästä kaikesta kauheudesta? Ainoa hyötyjä on lihateollisuus, jolle raha on ylin arvo maan päällä. Lihateollisuudella on valtaa piilottaa ja vääristellä tietoja. Hyvä esimerkki on joka puolella kuulutettu totuus, että eläinproteiini suojelee luukadolta. Kuitenkin tutkimusten mukaan lihaproteiini pikemminkin edistää luiden haurastumista kuin ehkäisee sitä.

Vaikka usein niin luullaan, suojaisessa lintukodossa Suomessa asiat eivät ole kovin paljon paremmin kuin lihansyöjien luvatussa maassa Yhdysvalloissa. Tämä tulee esiin kirjan suomalaisissa jälkisanoissa, jotka on kirjoittanut Salla Tuomivaara.

Suomessakin lihan kulutus on kasvanut, eikä – paljolti EU-jäsenyyden vuoksi – Suomella ole varaa sen tiukempiin eläinsuojelusäädöksiin kuin muuallakaan. Tehotuotantoteollisuus jyllää Suomessakin, ja eläimiä on yhä harvemmilla tiloilla yhä suurempia määriä.

Nykyään työväenluokka voi verrattain hyvin verrattuna 1800-luvun kellon ympäri raskasta työtä nälkäpalkalla tekevään ryysyköyhälistöön. Kaikkialla maailmassa ja etenkin Yhdysvalloissa köyhätkin ovat nykyään isoja ja lihavia. Tehotuotantoeläimet ovat uusi alistettujen ja kurjien luokka, jota niin rikkaat kuin köyhät riistävät ja hyväksikäyttävät joko tietäen tai tietämättään.

Eläinten syömisestä -kirjaa voisikin verrata vaikkapa Friedrich Engelsin tunnettuun teokseen työläisten kurjasta kohtalosta kapitalistisessa yhteiskunnassa.

Eläinten syömisestä on käännetty 16 kielelle, ja siitä on tullut maailmanlaajuinen bestseller. Tehotuotantoteollisuuden kataluuden ja kaksinaismoralismin paljastuminen on saanut – Foerin itsensä lisäksi – monet kirjan lukijoista tarkistamaan ja pistämään ruokavalionsa uusiksi.

Jonathan Safran Foer: Eläinten syömisestä. Suomentanut Antti Immonen. Atena 2011. 372 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Tekniikan tohtorin älykkäässä esikoistrillerissä Katalonialainen kaava mennään kaasu pohjassa Barcelonassa

Kriminalisti ratkaisee älyllään Taina Haahdin uuden sarjan viisaassa ja lämpimässä avauksessa

Tatiana Elfin toinen trilleri Mestari kääntyy lähes kauhuromaaniksi eristetyllä saarella myrskyn ulvoessa

Uusimmat

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
04

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

 
05

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset