Moni palelee ensi yönäkin, kun pään päällä ei ole kunnon kattoa, jos kattoa ollenkaan. Asunnottomuus on edelleen ongelma hyvinvointi-Suomessa. Liian moni on vailla vakituista asuntoa ja vielä useampi asuu tilapäismajoituksessa esimerkiksi jonkun toisen nurkissa. Asunnottomuus on alueellisesti keskittynyt kasvukeskuksiin.
Viime vuosina pitkäaikaisasunnottomuus on pikku hiljaa vähentynyt. Myönteinen kehitys voi kuitenkin jäädä tilapäiseksi, sillä kansalaisten velkaantumisen seurauksena edessä voi nopeastikin olla uusi pitkäaikaisasunnottomuuden aalto.
Tilastojen mukaan Suomessa on noin 8 000 asunnotonta. Määrä on pysynyt samalla tasolla viime vuodet. Luku ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä paljon erityisesti nuoria kuuluu niin sanottujen pätkäasunnottomien joukkoon. Tämä on uudehko, viime vuosien ilmiö. Muun muassa vuokrien nousu johtaa irtisanomisiin etenkin nuorten keskuudessa.
Asunnotonta ei saa jättää pakkaseen paleltumaan.
Asunnottomien yönä asumisen ongelmat on jälleen nostettu päivän valoon tai oikeammin tulien loimuun. Ongelmat eivät ole kadonneet, vaikka paljon on tehtykin viime vuosina. Tänä vuonna asunnottomien yötäkin vietetään jo 13. kerran. Tapahtumia on ainakin 14 paikkakunnalla Espoosta Äänekoskelle.
Asunnottomien yötä järjestelemässä on perinteisesti ollut pääosin vapaaehtoisista koostunut kansalaisliike. Se vaatii asuntoa subjektiiviseksi oikeudeksi. Asuminen kuuluu toki laissa säädettyihin perusoikeuksiin, mutta lain kohta ei oikeastaan velvoita juridisesti muuhun kuin oikeuteen asua hätämajoituksessa.
Tietoa asunnottomuudesta on varmasti riittävästi myös päättäjillä, mutta siitä huolimatta ongelmaa ei ole pystytty ratkaisemaan. Kun perusoikeus asumiseen ei yksinään velvoita oikeastaan mihinkään, niin tarvitaan järeämpiä keinoja. Tähän vaaditaan myös poliittista tahtoa.
Kansalaisliike muistuttaa, että asunnotonta ei saa jättää pakkaseen paleltumaan.
uutiskirje 