Vähävaraiset lapsiperheet joutuvat yhä useammin tinkimään perustarpeista ja valitsemaan, käyttääkö rahat ruokaan, asumiseen, lääkkeisiin vai vaatteisiin. Tämä käy ilmi kyselystä, jonka Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto tekivät omille vapaaehtoisilleen, työntekijöilleen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille syys-lokakuun aikana.
Järjestöjen Hyvä Joulumieli -keräys käynnistyy tänään perjantaina 13.11. ja jatkuu jouluaattoon asti. Keräys järjestetään vuonna 2026 jo 30. kertaa, mutta avun tarve tuntuu olevan suurempi kuin koskaan. Keräyksen tuotolla jaetaan ruokalahjakortit 18 000 vähävaraiselle lapsiperheelle.
Kyselyyn vastanneet edustivat sosiaalialan järjestöjä ja ammattilaisia.
Enemmistö kyselyyn vastanneista Punaisen Ristin ja MLL:n järjestötoimijoista arvioi lapsiperheköyhyyden näkyvän kohtaamiensa perheiden tilanteissa vähintään jonkin verran, joka kolmas paljon tai erittäin paljon. Yksikään vastaaja ei kertonut havainneensa muutosta myönteiseen suuntaan.
Järjestöiltä on pyydetty kuluneen vuoden aikana tukea eniten ruokaan, vaatteisiin ja päivittäisistä menoista selviämiseen.
– Tulos on huolestuttava. Perheet kääntyvät perustarpeita koskevissa avunpyynnöissään entistä useammin paitsi viranomaisten, myös järjestöjen puoleen. Samaan aikaan vastauksista käy ilmi, että järjestöjen keinot vastata jatkuvaan tuen tarpeeseen ovat rajalliset, kertoo Suomen Punaisen Ristin hyvinvoinnin ja terveyden yksikön päällikkö Kirsti Kuusterä tiedotteessa.
Avun tarve kasvaa, mutta hallitus leikkaa ministeri Wille Rydmanin johdolla järjestöjen tukea voimakkaasti.
Tilanne vaikeutunut viimeksi kuluneen vuoden aikana
Erityisesti kyselyyn vastanneet sote-alan ammattilaiset arvioivat lapsiperheiden tilanteen heikentyneen viimeisen vuoden aikana. Perheissä tingitään varsinkin aikuisten syömien aterioiden määrästä ja ruuan terveellisyydestä. Myös lääkkeet saatetaan jättää ostamatta. Lisämenot, kuten joulu tai kodinkoneen hajoaminen, voivat suistaa perheen talouden raiteiltaan.
Kuusterän mukaan ammattilaisten vastauksissa näkyy, että perheet velkaantuvat arjen menojen vuoksi. Stressin, häpeän ja toivottomuuden tunteet ovat yleisiä, ja ulottuvat myös lapsiin. Ne kaventavat lasten ja nuorten tulevaisuudennäkymiä jo varhain.
Työttömyys, eri tukimuotojen samanaikaiset leikkaukset ja yleinen kustannustason nousu ovat osuneet samoihin perheisiin lyhyen ajan sisällä.
– Viime vuosina työttömyys on aiempaa korkeammalla tasolla ja sosiaaliturvaan on tehty huomattavia leikkauksia, jotka ovat vähentäneet pienituloisten lapsiperheiden tuloja ja lisänneet lapsiperheköyhyyttä, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen.





