Joulurauha jää tänä vuonna poikkeuksellisen lyhyeksi. Pyhien osalta juhlakausi on torso, koska sekä joulu että vuodenvaihde osuvat viikonloppuihin. Lisäksi joulumieltä latistaa tieto siitä, että ensi vuonna edessä on taas yksi taantuma. Työpaikkojen katoamiselle ei ole loppua näkyvissä.
Suomi selvisi edellisestä taantumasta lähes säikähdyksellä, mutta hintana on ollut valtion velkaantuminen miljardikaupalla myös talouden kasvaessa. Nyt talous pitäisi hallitusohjelman mukaisesti tasapainottaa, vaikka ulkomaankauppa kangertaa ja väestö siirtyy kiihtyvällä vauhdilla työelämästä eläkkeelle.
Edessä on säästöjä ja veronkorotuksia, sanoivat kokoomus ja SDP tällä viikolla. Mistä säästetään ja mitä veroja korotetaan vai tehdäänkö kumpaakaan? Siinä ovat alkuvuoden suurimmat kysymykset. Tärkeämmät kuin se, kenestä tulee uusi presidentti.
Juhlan jälkeen joulumieltä voi kutsua vaikka solidaarisuudeksi.
Yllättävää taustatukea leikkausten turmiollisuudesta varoittanut vasemmisto sai torstaina Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta, joka varoitti hallitusta taantumaa pahentavasta hätäilystä leikkauksissa ja veronkorotuksissa.
Talouden tasapainottamista vaikeuttaa tieto siitä, että noin joka kymmenennellä suomalaisella ei ole enää mitään mahdollisuuksia lisäsäästöihin eikä uusiin veroihin. Juuri joulun alla julkistettiin suuri joukko tutkimustietoa siitä, miten väärin kohdennetut ja mitoitetut leikkaukset vaikuttavat vuosikymmeniä eteenpäin ihmisiä kurjistavasti.
Tilastokeskuksen vuoden 2010 tulonjakotilaston mukaan Suomessa on 487 200 köyhää. 9,3 prosenttia suomalaisista viettää tämänkin joulun aineellisessa puutteessa. Porvarihallituksen viimeisenä täytenä vuotena köyhien määrä lisääntyi 10 300 henkilöllä.
Saman tilaston mukaan rikkain prosentti suomalaisista eli noin 52 000 henkilöä sai vuonna 2010 jaettavana olevasta kokonaistulopotista 5,8 prosenttia.
Ennen 1990-luvun lamaa Suomessa ei voitu kuvitellakaan tällaisia lukuja. Nyt niihin on turruttu. Ensi vuoden budjetissa on pieni käänne, mutta toiselta suunnalta päälle painavat ratkaisematon eurokriisi ja taantuma synkentävät näkymiä.
Sitä ennen kuitenkin joulu käy luo niin köyhän kuin rikkahan. Toivotaan, että ylimpiin tulokymmenyksiin kuuluvilla riittää joulumieltä vielä juhlakauden jälkeenkin jakaa omastaan. Juhlan jälkeen joulumieltä voi kutsua vaikka solidaarisuudeksi.
lehti 