Presidentin vaalien toinen kierros on käynnissä. Osa äänistä on jo annettu. Kokoomuksen Sauli Niinistö lähti uudelle kierrokselle selvän etumatkan turvin.
Niinistön on yritettävä entisestään häivyttää taustaansa. Hän yrittäneekin viimeisen kampanjaviikon aikana profiloitua puolueiden yläpuolelle nousevana epäpoliittisena porvarina, joka pystyy arvostelemaan myös kokoomusta.
Niinistö keräsi vaalien ensimmäisellä kierroksella yli miljoona eli tarkalleen 1 131 254 ääntä. Pekka Haavisto sai vähän yli puoli miljoonaa eli 574 275 ääntä.
Niinistöllä on selvä etumatka. Jos toisella kierroksella on saman verran äänestäjiä kuin ensimmäisellä oli, niin Niinistö tarvitsee voittaakseen noin 400 000 ääntä lisää, mutta Haavisto jo noin 957 000 lisä-ääntä. Vaalit eivät kuitenkaan ole pelkkää matematiikkaa.
Osa niin Niinistöä kuin Haavistoakin äänestäneistä saattaa asetelmien muuttumisen takia myös vaihtaa ehdokastaan tai jättää äänensä käyttämättä.
Hylättyjen äänien määrä nousseekin ensimmäisestä kierroksesta, jolloin mitättömiä ääniä oli 9 658. Toisella kierroksella lienee nyt paljon sellaisia äänestäjiä, jotka eivät halua tukea kumpaakaan ehdokasta, mutta ovat aina tottuneet käymään vaaliuurnilla. Jotkut ensimmäisellä kierroksella nukkuneista taas heräävät.
Ehdokkaiden ääniosuudet lasketaan hyväksytyistä äänistä. Tyhjät liput hylätään. Hyväksytyssä äänestyslipussa on joko numero 2 tai 6.
Ensimmäisellä kierroksella oli 3 070 771 hyväksyttyä ääntä. Toisella kierroksella jäätäneen alle kolmeen miljoonaan eli Niinistö tarvinnee ”vain” reilut 300 000 uutta ääntä voittaakseen.
Toisella kierroksella tilanne polarisoituu. Yllättävätkin asiat voivat ratkaista.
Keskustan Paavo Väyrysen potissa on ”jaossa” yli 536 000 ääntä. Todennäköisesti niin sanotuista citykeskustalaisista suurin osa äänestänee Haavistoa. Maaseudun sekä Pohjanmaan ja Itä- ja Pohjois-Suomen kepulaisista iso osa kannattaa Niinistöä ja osa jää kotiin tai jättää tyhjän lapun. Väyrysen potista Niinistö saanee 45 prosenttia (noin 258 000), Haavisto 35 prosenttia (noin 187 000) ja pois tai tyhjä 20 prosenttia (107 000)
Perussuomalaisten Timo Soinin ääniä on ”jaossa” noin 288 000. Heistä iso osa miettii ylipäätään äänestämistä, Niinistö on liian herraskainen ja Haaviston äänestämisen estävät muut syyt. Soinin potista Niinistö saanee 30 prosenttia (86 000), Haavisto 5 prosenttia (15 000) ja tyhjää tai poissa 65 prosenttia (187 000).
Demarien Paavo Lipposen jäljiltä on 205 000 ääntä. Heistä osa jää kotiin, isoin osa tukenee Haavistoa. Lipposen potista Haavisto voisi saada 60 prosenttia (123 000), Niinistö 30 prosenttia (61 000) ja tyhjää tai poissa 10 prosenttia (20 000).
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki sai 168 000 ääntä. Tästä potista valtaosa mennee Haavistolle eli 75 prosenttia (126 000), Niinistö saanee 15 prosenttia (25 000) ja tyhjää tai poissa 10 prosenttia (17 000).
RKP:n Eeva Biaudetin äänipotista (82 500) valtaosan saanee Haavisto eli noin 70 prosenttia (60 000) ja loput 30 prosenttia (22 500) mennee Niinistölle.
Kristillisten Sari Essayahin äänistä (76 000) lähes kaiken vienee Niinistö eli 90 prosenttia (70 000) ja loput 10 prosenttia (7 000) Haavistolle.
Kun luvut laskee yhteen niin Niinistö saisi (siis puhtaan matemaattisesti) reilut 1 6 miljoonaa ääntä ja Haavisto vajaat 1,1 miljoonaa eli voimasuhteet olisivat noin 60–40.
Spekulointi perustuu ihan puhtaaseen valistuneeseen arvioon, vaikka siinä onkin samalla luodattu eri puolueiden poliittisia profiileja ja niiden taakse kätkeytyviä arvomaailmoja. Arvothan pitkälti ratkaisevat valinnan.
Itse vaalissa voi käydä toisin – jopa päinvastoin. Presidentin valinta on kansan kädessä. Nyt jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa.
uutiskirje 
