Kaksivaiheinen kansanvaali on tavattoman raskas ja suureellinen menettely sen selvittämiseksi, kenestä tulee ei edes puolivaltainen valtionpäämies. Väsymys paistaa myös loppuottelijoista, jotka ovat kiertäneet maata viime vuoden loppusyksystä lähtien.
Toisesta kierroksesta ei tullut suurta huipennusta. Pekka Haavisto ei herrasmiesmäisyyttään lähtenyt haastamaan Sauli Niinistöä, vaikka hänellä olisi siihen kokemuksensa ja arvomaailmansa puolesta ollut kaikki edellytykset. Sunnuntaina ehdokas ja taustajoukot voivat vain harmitella, miksei asioissa – ei riidan haastamisessa – laitettu kovempaa vaihdetta päälle.
Tavallaan on harmillista, ettei Paavo Väyrynen sittenkin noussut toiselle kierrokselle. Sauli Niinistön paineensietokyky jäi testaamatta. Keskiviikkona MTV3:n tentissä nähtiin välähdys sen heikkoudesta.
Niinistö on nousemassa matalan profiilin presidentiksi.
Nyt Niinistö on nousemassa matalan profiilin presidentiksi. Venäjällä hän keskustelee Vladimir Putinin kanssa mieluummin jääkiekosta kuin Suomenlahtea saastuttavan lannoitetehtaan päästöistä. Kiinaa ei ärsytetä ihmisoikeuspuheilla. Yhdysvaltoja myötäillään ja YK voidaan tarvittaessa ohittaa.
Nimenomaan kansainvälisissä kysymyksissä Haavisto olisi aktiivisempi, luovempi ja rohkeampi presidentti, Tarja Halosen työn jatkaja. Niinistö ei ole maailmanparantaja. Ketään häiritsemätön reaalipolitiikka tekee paluun, jos hänet valitaan presidentiksi.
Taustajoukoissa vaaliväsymystä ei näy. Kummankin ehdokkaan kannattajat ovat innoissaan ja keksivät mitä mielikuvituksellisimpia tapoja kannattaa omaa suosikkiaan. Presidentinvaali on Suomen suosituin vaali, vaikka jaossa ei ole valtaa eikä oikein vaikutusvaltaakaan.
Vallan tilalle presidentille on kaupattu epämääräistä arvojohtajuutta, mutta sitäkään valtiojohtajalla ei todellisuudessa ole. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on pitänyt 12 vuoden ajan kiitettävästi esillä tasa-arvon ja solidaarisuuden aatteita. Molemmissa tässä maassa on samaan aikaan otettu pitkä askel taaksepäin.
Toivottavasti ihmisillä riittää samanlaista vaali-intoa puolen vuoden päästä, jolloin jaossa on todellista valtaa kuntatasolla neljäksi vuodeksi eteenpäin.
Vuonna 1948 syntyneen Niinistön mahdollinen valinta olisi muuten yhdessä suhteessa historiallinen. Hän kuuluu vuosina 1945–1949 syntyneisiin suuriin ikäluokkiin, jotka läpipolitisoituivat noin kaksikymppisinä. Mutta kuten Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittaja Matti Virtanen blogissaan huomauttaa, ei tämän poliittisen sukupolven omasta joukosta ole noussut yhtään pääministeriä eikä presidenttiä.
uutiskirje 
