Ensin hyvät uutiset. Kreikan kriisiin ei enää upoteta rahaa silmät ummessa. Porvarihallituksen aikana Suomi osallistui puhtaaseen suurpankkien tukemiseen, vaikka nimellinen osoite olikin Kreikka.
Nyt alkuviikolla saavutetussa ratkaisussa toteutuu vihdoin sijoittajavastuu. Pankkien saamisia leikataan 53,5 prosentilla. Se tekee yli sata miljardia euroa. Tältä osin vasemmisto voi vastata eduskunnassa perjantaina odottavaan arvosteluun, että vaaleissa asetetut tavoitteet toteutuivat vähintään tyydyttävästi. Kreikan velkaa pitäisi leikata vieläkin enemmän, mutta oikeiston johtamassa Euroopassa tämä lienee maksimisaavutus tällä erää.
Porvarihallituksen aikana valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen mainosti rapsakasti niskalenkkiä markkinavoimista. Nykyinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ei uhoa, vaan totesi keskiviikkona valtioviisaasti, ettei mikään ole niin varmaa kuin epävarma. Kukaan ei tiedä, riittääkö nyt solmittu 130 miljardin euron paketti.
432 000 kreikkalaista yritystä on lopettanut toimintansa ja käynnissä on koulutetun nuorison joukkopako maasta.
Niin sanotuilla markkinoilla veikataan, että Kreikan velkajärjestely on vuorossa sen jälkeen, kun Saksan ja Ranskan pankit on pelastettu.
Epävarmuutta totta vie riittää. On hyvinkin mahdollista, että kyseessä on aikalisä loputtomassa kriisissä.
Epäilyksiä herättää se, millä tarkkuudella euromaat, Euroopan keskuspankki ja IMF virittävät vuosien päähän tavoitteita prosentin kymmenysosan tarkkuudella. Koko harjoituksen tavoitteenahan on pudottaa Kreikan velkataso 120,5 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Onko Kreikka pelastettu, jos se pääsee kahdeksan vuoden kuluttua samaan tilanteeseen, missä toinen kriisimaa Italia on nyt?
Suurin kysymysmerkki on kreikkalaisia kurittava säästöohjelma, josta huolimatta maan talouden pitäisi yltää parissa vuodessa ripeään kasvuun. Tätä lähdetään tavoittelemaan tilanteessa, jossa talous on ollut neljä vuotta miinusmerkkinen, tälle vuodelle ennustetaan edelleen 4,3 prosentin laskua ja ensi vuodelle nollakasvua.
Työttömyys on noin 20 prosenttia. Säveltäjälegenda Mikis Theodorakisin aiemmin helmikuussa julkaiseman avoimen kirjeen mukaan 432 000 kreikkalaista yritystä on lopettanut toimintansa ja käynnissä on koulutetun nuorison joukkopako maasta. Nyt julkiselta sektorilta pitää irtisanoa 150 000 työntekijää lisää.
Lisää jossittelua: velkatakausten ja säästöjen lisäksi Kreikan odotetaan myyvän omaisuuttaan 50 miljardilla eurolla. Entä jos kukaan ei halua ostaa?
uutiskirje 
