Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola muistuttaa, että perusterveydenhuollossa toimii muitakin ammattiryhmiä kuin lääkärit. Myös hoitajien työpanos jonojen purkamisessa on tärkeä.
Pesosen kannanoton on kirvoittanut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén äskettäin Demokraatti-lehdessä esittämä näkemys, että perusterveydenhoidon lääkäripulaa voitaisiin torjua ja jonotusaikoja lyhentää sitomalla terveyskeskuslääkärin palkka hoidettujen potilaiden määrään.
Jonoja on Pesosen mukaan onnistuttu monin paikoin purkamaan ja hoitoon pääsyä tehostamaan esimerkiksi hoitajavastaanotoilla.
– Hoitajat arvioivat potilaan hoidontarpeen ja ohjaavat oikeisiin paikkoihin. Myös pitkäaikaissairauksien hoidossa hoitajilla on itsenäistä vastaanottotoimintaa eli hoitajavastaanottoja muun muassa diabetes- tai astmapotilaille.
Tehtäviä lääkäreiltä hoitajille
Pesonen muistuttaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään hoitoon pääsyn helpottamiseksi ja tuloksellisuuden edistämiseksi paljon tehtäväsiirtoja sekä toimenkuvien ja työnjaon tarkistuksia. Tyypillisesti tehtäviä ja vastuuta siirtyy lääkäreiltä hoitajille.
Lisääntyneestä vastuusta ja uusista tehtävistä pitää hoitohenkilöstö myös maksaa lisää palkkaa. Tästä Tehy joutuu Pesosen mukaan jatkuvasti muistuttamaan työnantajia.
Lääkäripulan lisäksi perusterveydenhuoltoa vaivaa pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta.
– Nyt kannattaisi varautua tulevaan niin terveyskeskuksissa, vanhustenhuollossa kuin muillakin sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Työolojen pitää parantua ja työpaikkojen vetovoiman kasvaa.
Jo 30 000 koulutettua hoitajaa on siirtynyt muille aloille ja muihin tehtäviin. Työnantajien kannattaisikin Pesosen mukaan suunnata projektirahat ja kampanjat tämän työvoimareservin houkutteluun takaisin alalle esimerkiksi joustavilla työajoilla ja oikealla palkkatasolla.
uutiskirje 
