Puolustusministeri Stefan Wallin on joutunut tähänastisen uransa ehkä kovimpaan prässiin. Hänen sanomisensa ja sanomatta jättämisensä ovat ison luupin alla. Johtiko Wallin eduskuntaa harhaan? Onko hän vetänyt ”kotiinpäin”?
Mikä merkitys puolustusvoimien kokonaisuudistuksessa on sillä, että Dragsvikin varuskunta säilyy ja siellä saavat ruotsinkieliset suomalaiset varusmieskoulutusta edelleenkin? Mitä sanoo pääesikunta, jonka nuottien mukaan armeijan uudistusta on viety eteenpäin?
Wallinin perjantaisesta lausunnosta on syntynyt kohtuuden rajat ylittänyt kohu. Puolustusministeri on toistanut sen, minkä hän sanoi jo eduskunnan välikysymyskeskustelussa eli ministeriö on ohjannut puolustusvoimia ruotsinkielisen yksikön osalta. Lain ja hallitusohjelman mukaanhan varusmiehille pitää olla tarjolla ruotsinkielinen yksikkö.
Nyt olisi tärkeä tietää, mitä puolustusvoimissa tästä yksikköasiasta ajatellaan? Mihin pääesikunta itse olisi halunnut sijoittaa ruotsinkielisen yksikön, ja muuttuiko paikka Wallinin poliittisella ohjauksella? Olisiko ruotsinkieliselle yksikölle löytynyt paikka esimerkiksi Kontiorannan varuskunnasta Pohjois-Karjalasta, kuten perussuomalaiset antaa kautta rantain ymmärtää? Olisiko sellainen ratkaisu loksahtanut uudistuksen kokonaisuuteen ja sitä kautta säilyttänyt varuskunnan?
Perussuomalaiset pelaavat nyt härskisti kielipolitiikkaa puolustusvoimien kustannuksella. Wallinia lyödään enemmän kuin hän ansaitsee. Wallin itse on toiminut hieman harkitsemattomasti, kun hän ei ole prosessin alusta alkaen kiertelemättä myöntänyt antaneensa poliittista ohjausta. Ei Wallinin käyttäytyminen kuitenkaan riitä syyksi erottamiseen tai edes näin rajuun arvosteluryöppyyn.
uutiskirje 
