Vuokratyö on pitkään ollut työnantajalle riskitöntä pätkätyön teettämistä. Vuokratyösuhteen ei ole tarvinnut ole pysyvä, vaikka vuokrafirma olisi iso ja jatkuvasti työllistävä. Tätä maan tapaa on perusteltu sillä, että vuokratyöntekijän käyttäjäyritys tarvitsee työntekijän vain määräajaksi.
KKO totesi tammikuisessa ratkaisussaan, että vuokratyösuhteessakin pääsääntönä on lain mukaan toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja että määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää perusteltua syytä.
– Ratkaisulla on valtava merkitys. Se on askel vuokratyön laadun paranemisen suuntaan, sanoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.
Ammattiliitot ovat vuosien varrella riitauttaneet vuokratyöntekijöiden työsuhteita ahkerasti, jotta ne saisivat ennakkotapauksen, joka parantaisi tilannetta. Nyt sellainen tuli.
Lehto uskoo, että ratkaisu poikii uusia oikeusjuttuja.
– Korkeimman oikeuden päätöksistä tulee aina oikeusohje, joka linjaa muitakin ratkaisuja, vaikka ne annetaan yksityistapaukseen.
KKO:n ratkaisu koski tapausta, jossa Henkilöstöpalvelu Argent Oy teki työntekijän kanssa määräaikaiseksi sovitun työsopimuksen ja vuokrasi hänet Koti-Idea Oy:lle myyjäksi. Kun Koti-Idea ei enää tarvinnut myyjää, Argent irtisanoi hänet. Työntekijä katsoi kuitenkin työsuhteensa olleen toistaiseksi voimassa ja haki tulkinnalleen oikeudelta vahvistusta, minkä hän lopulta sai vuosien oikeustaistelun jälkeen.
Työsopimuslain kierto vaikeutuu
Työsopimuslain mukaan määräaikaiseen työsuhteeseen tarvitaan aina peruste. Muuten työsuhde on vakituinen.
KKO toteaa, että kun arvioidaan perusteltua syytä määräaikaisuuteen, on otettava huomioon, että sitä koskeva vaatimus on työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta. Perustellun syyn vaatimuksella torjutaan siis mahdollisuus kiertää työsuhdeturvaa koskevia työsopimuslain pakottavia säännöksiä.
– Kun siis vaikkapa Barona tai Eilakaisla palkkaa vuokratyöntekijän, hänen kanssaan voidaan tehdä määräaikainen työsopimus vain, jos siihen on perusteltu syy. Eikä perusteltu syy voi olla se, että kyse on vuokratyöstä, Lehto sanoo.
Perusteltu syy voisi Lehdon mukaan olla vaikkapa se, että vuokrafirma vuokraa vain mansikanpoimijoita. Silloin on kyse kausiluonteisesta työstä.
Mutta jos samoja työntekijöitä vuokrataan sekä mansikanpoimintaan että vaikkapa ravintolatyöhön, silloin määräaikaisuus ei päde.
– Yleensähän työvoiman tarve on jatkuva, kun vuokrataan tiettyä alaa ja asiakassuhteiden määrä on vakiintunut jollekin tietylle tasolle, Lehto toteaa.
Lisää omia luottamusmiehiä
Lehto toivoo, että KKO:n tuomio johtaisi myös siihen, että vuokratyöfirmoihin saataisiin enemmän luottamusmiehiä ja että vuokratyöntekijöiden edunvalvonta tehostuisi.
Vuokratyötä käyttävän yrityksen luottamusmiehellä on toki myös oikeus ajaa vuokratyöntekijöiden asioita. Ja heillä on oikeus saada tietoa vuokratyöntekijöiden palkoista omalta työnantajaltaan.
Sitä, miten edunvalvonta käytännössä sujuu, Lehto ei tarkalleen tiedä.
– Ammattiliitot kyllä korostavat sitä, että myös vuokratyöntekijöistä on pidettävä huolta.
Lehto arvelee, että ammattiliitoilla voi olla tässä vähän peiliin katsomisenkin paikka.
– Sillä vuokratyö on usein sitä puskurityövoimaa, joka suojaa vakituisia työntekijöitä lomautuksilta ja muulta.
lehti 