Työ- ja elinkeinoministeriön Hyvän työn manifestia arvosteltiin tuoreeltaan siitä, että se vastaa huonosti määräaikaisessa ja silpputyössä olevien toiveisiin.
Myös palkansaajakeskusjärjestö SAK:n jäsenistö on arvioinut kyselyissä hyvän työn hieman toisin kuin TEM:n manifestissa.
– Tärkeintä on se, että voi vaikuttaa omaan työhön, kiteyttää SAK:n nuorisosihteeri Antti Lindtman jäsenkyselyjen tuloksia.
Erityisesti nuoria työntekijöitä harmittavat yksipuoliset joustot työpaikoilla.
– Nykynuorten työmoraalista puhuttaessa kannattaa muistaa, että työn arvostus on korkealla. On kuitenkin nähtävissä, että sitoutuminen työhön ja työnantajan tavoitteisiin on aavistuksen laskussa.
Lindtmanin mukaan paras keino lisätä nuorten sitoutumista työhön on laatia silpputyön teettämiselle tiukemmat ehdot. Ani harva ammattiin valmistuneista nuorista on vapaaehtoisesti määräaikaisessa tai osa-aikatyössä.
Silpputyössä olevalla ei ole tilaisuutta eikä halua sitoutua työnantajan tavoitteisiin tai arvoihin.
– Työ on nuorille keino ansaita. Muut asiat elämässä, perhe, vapaa-aika, ystävät, terveys ja harrastukset, ovat ajaneet 2000-luvulla työn ohi, Lindtman kertoo.
Silti nuoret haluavat vaikuttaa esimerkiksi työpaikoilla, koska siellä tulokset näkyvät nopeasti.
– Jos nuori pääsee vaikuttamaan omaan työhönsä, hän myös sitoutuu siihen. Tällä on iso merkitys työhyvinvoinnille ja tulevalle työuralle.
Hyvän työn manifestin vaatimukset voidaan Lindtmanin mukaan toteuttaa helpohkosti vakituisen henkilöstön osalta.
– Työpaikoilla on välineet saada henkilöstö mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen. Niitä ei käytetä tarpeeksi. Pienten työpaikkojen osalta tarvitaan korjauksia, jotta joustoja saadaan. Esimerkiksi työpaikan tasa-arvosuunnitelman laajentaminen yt-lain mukaiseen jo 20 hengen työpaikoille auttaisi muun muassa isien perhevapaiden käyttöön.
Lindtmanin mukaan varsinainen ongelma lymyää aloilla, joissa ei pidetä tärkeänä lisätä työhyvinvointia, koska väki vaihtuu tiheään.
– Niillä aloilla pitäisi työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken pohtia, miten työntekijät voisivat vaikuttaa omaan työhönsä. Nämä ovat juuri niitä nuorten aloja, esimerkiksi siivous ja kaupan ala.
lehti 