Hallitus sai talvella kovan sanasodan aikaan esityksellään nostaa suomalaisten eläkeikää. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) tarjoilema pakkoratkaisu ei kansalaisille kuitenkaan käynyt ja hallitus joutui perääntymään. Tuolloin löytyi yksimielisyys siitä, että kansalaisten työurien pidentyminen olisi kaikkien osapuolten etujen mukaista.
Hallitus ja järjestöt sopivat, että keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää pyritään nostamaan vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Työurien pidentäminen siirrettiin työryhmän pohdittavaksi.
Työurien pidentämiseen on kaksi pääkeinoa. Joko ryhdytään palkansaajaksi nykyistä nuorempana tai sitten lähdetään eläkkeelle nykyistä vanhempana.
Motivoitunut ja hyväkuntoinen ihminen on valmis jatkamaan töiden tekemistä niin kauan, kuin se vain suinkin on mahdollista. Työssä jaksaminen onkin ehdoton lähtökohta ja sen edistämiseksi työpaikoilla voidaan tehdä todella paljon jo ennen sitä, kun asiaa pohtiva työryhmä tekee parannusesityksensä.
Kannustamiseen on monia mahdollisuuksia. Rahalliset kannustimet yleensä toimivat aina. Niitä voitaisiin tarjota esimerkiksi palkan muodossa työntekijöille ja erilaisina maksuvapautuksina työnantajille. SAK:n edunvalvontajohtaja Lauri Lyly teki ihan konkreettisen esityksen keskiviikkona järjestönsä työura-seminaarissa: 57–62-vuotiaille voisi karttua eläkettä nykyistä enemmän.
Ylipäätään erilaisia keinoja löytyy, jos toimeen tartutaan. Kun työurien pidentämistä kannattavat kaikki osapuolet, niin toivottavasti viesti menee myös kaikkiin yrityksiin. Eteenpäin ei päästä, elleivät työnantajatkin ala panostaa tosissaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamiseen.
Talouden taantuma voi aiheuttaa vastamurinaa, mutta jo nyt pitää katsoa yli laman tulevaisuuteen. On iso vaara käyttää lyhytnäköisesti taantumaa tekosyynä ja siirtää työhyvinvointiakin lisääviä ratkaisuja. Kenelläkään ei kai pitäisi olla epäselvyyttä siitä, että työhyvinvointi parantaa myös tuottavuutta.
n
Normit ja selitykset
Kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ja peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) ovat tuohtuneet. Ihan tarkkaan tosin ei ole tiedossa mistä. Hallitus on sopinut aloittavansa ”normitalkoot”. Yleisradio kertoi, mitä uusien normien käyttöönotto voisi tarkoittaa esimerkiksi lasten päivähoidossa. Tätä ei olisi kai saanut kertoa, koska asioista ei ole vielä päätöksiä.
Kiviniemi selittää, että oikeasti normitalkoissa on tarkoitus ”kartoittaa ja pyrkiä poistamaan tuottavuuden parantamista estäviä ja palvelurakenteiden jäykkyyksiä ylläpitävä normeja”. Yhdessä on tarkoitus katsoa, minkä tyyppiset normit ”haittaavat joustavaa kuntapalveluiden järjestämistapaa”. Onneksi meillä on ministeri, joka osaa selvittää, mistä on kyse. Tämän jälkeen hallituksen tarkoitusperistä ei pitäisi enää olla epäselvyyttä.
uutiskirje 