Suomalaiset ovat iät ajat polttaneet puuta lämpimikseen. Maassa on runsaat miljoona varaavaa tulisijaa ja toinen mokoma puulämmitteisiä saunankiukaita.
Silti on jatkuvasti tarpeen neuvoa, miten tulisijoja käytetään oikein.
– Valitettavasti puunpolton taidot eivät siirry geeneissä, Tulisija- ja savupiippuyhdistyksen TSY:n toiminnanjohtaja Juhani Jyrkiäinen selittää taidottomuutta kummastelevalle.
Viisi miljoonaa
mottia savuksi ilmaan
Yhteiskunnan muutos, kaupungistuminen, on lisännyt opastuksen tarvetta.
– Aikaisemmin väestön enemmistön asuessa maalla opittiin käyttämään tulisijoja jo pienestä pitäen. Nyt on paljon nuoria ihmisiä, jotka eivät ole näitä taitoja koskaan tarvinneet eivätkä niitä hallitse. Heille opastus on paikallaan esimerkiksi silloin, kun he mökillään tutustuvat tulisijan käyttöön.
Jyrkiäisen ohje oikeaoppiselle puunpoltolle on yksinkertainen: tulisijassa käytettäköön vain kuivaa puuta ja reilua vetoa. Silloin puut palavat täydellisesti, ja haitallisia pienhiukkasia pääsee ilmaan mahdollisimman niukasti.
Suomalaiset tulisijat nielaisevat vuosittain puuta runsaat viisi miljoonaa kuutiometriä. Sillä tuotetaan kolmisen prosenttia Suomen kokonaisenergiasta. Puun osuus kokonaisenergiasta on kaikkiaan reilu viidennes.
Kotitalouksien puunpoltto tuottaa liikenteen ohella eniten terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Arvioidaan, että pienhiukkasista aiheutuu vuosittain noin 1 300 ennenaikaista kuolemaa.
Jos tulisijoissa poltetaan märkiä puita ja roskia sekä käytetään liian vähäistä palamisilmaa, pienhiukkaspäästöt voivat olla 5–10–kertaisia oikeaoppiseen polttoon verrattuna.
– Paloturvallisuuskin paranee, kun poltetaan kuivia puita hyvällä vedolla. Jos käytetään huonoa polttoainetta ja riittämätöntä palamisilmaa, riski nokipalosta kasvaa, kun tulisija nokeentuu ja pikeentyy, Jyrkiäinen muistuttaa.
Hänen mukaansa myös tulisijojen valmistajat ovat alkaneet ottaa huomioon laitteissaan energiatehokkuuden lisäksi myös vähäpäästöisyyden.
TSY:n tavoitteena on opettaa suomalaisille tulisijojen oikea käyttö, ja sitä kohti edetään kahta tietä: valistaen kansalaisia ja valmistaen hyvin toimivia tulisijoja.
Varajärjestelmä kuntoon
Paloturvallisuuden parantamiseksi TSY pyrkii vaikuttamaan siihen, että vuoteen 2020 mennessä saataisiin uusituksi vanhentunut tulisija- ja savupiippukanta.
– On se kova tavoite, mutta sen eteen tekevät työtä muutkin tahot kuin TSY.
Jyrkiäinen pitää tärkeänä, että jokaiseen uuteen pientaloasuntoon asennetaan varalämmönlähteeksi muista energiamuodoista riippumaton tulisija vuoteen 2012 mennessä.
– Suomi on hyvin sähköriippuvainen maa ja monien tulisijojen toiminta on sidoksissa sähköön. Jos sen saanti katkeaa, silloin alkaa tulla kylmä. Siltä kannalta olisi hyvä, että asunnossa olisi toinen, sähköstä riippumaton tulisija käytössä. Varaava tulisija olisi hyvä vaihtoehto.
Puunpolttoa käsitellään tänään torstaina Espoossa järjestettävässä Polta puuta puhtaasti -seminaarissa.
lehti 