Tiusanen haluaa päättämään EU:n ympäristöasioista
Vasemmistoliiton kansanedustaja Pentti Tiusanen pyrkii Euroopan parlamenttiin hoitamaan ympäristöasioita.
– EU ei ole ilmaston pelastus, mutta se on ollut veturi ilmastoasioissa 90-luvun alusta lähtien, hän arvioi. Vaikka kotkalainen kirurgi ilmoittaa, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat hänelle läheisiä, menee keskustelu jatkuvasti ympäristöasioihin. Ne ovat Tiusasen intohimo.
– EU on ollut Kioton ilmastosopimuksen hengissäpitäjä. Viime vuoden lopulla mentiin kuitenkin kiville, hän sanoo.
Tuolloin Eurooppa-neuvosto jakoi päästöoikeuksia kylliksi kaikille, jotka huomasivat pyytää, kuten Tiusanen asian ilmaisee.
– Se ei ollut rohkaisevaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta ja Suomen rooli oli ikävä, kun se korosti ilmaisjako-osuuksia mahdollisimman laajasti.
Oikeistopuhurin sijaan punavihreyttä
Tiusanen huomauttaa että EU:n komissio on usein vetänyt ilmastonmuutosvastaisempaa politiikkaa kuin jäsenmaat Eurooppa-neuvostossa tai europarlamentti.
– Parlamentin linjaukset muuttuvat sen mukaan, mikä poliittinen suuntaus on vallassa. Nyt siellä käy oikeistopuhuri, mikä merkitsee teollisuuden tarpeiden ymmärtämistä.
Tiusanen korostaakin, että oikeistopuhurin sijalle pitää parlamenttiin saada punavihreää voimaa, joka ymmärtää tulevaisuuden ihmisten eikä teollisuuden lyhyen aikavälin intressin näkökulmasta.
– Oikeistolle teollisuuden etu ei ole edes työllisyyskysymys.
Silti Tiusanen myös kiittää unionia.
– EU on tukenut meidän biodiversiteetin säilymistä. Jollei EU olisi patistanut Suomea karhun, suden, ahman ja ilveksen suojeluun, ne olisi ammuttu sukupuuttoon Suomesta.
Tiusanen toteaa, että parlamentin vaikutus juuri ilmasto- ja ympäristöasioissa on merkittävä EU:n yhteispäätösmenettelyn vuoksi. Maastrichtin sopimuksella käyttöön otetussa yhteispäätösmenettelyssä parlamentti jakaa lainsäädäntövallan neuvoston kanssa.
Maapallo on
pelastettavissa
Tiusanen muistuttaa, että EU:n paljon puhuttu tavoite 20 prosentin vähennyksistä hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2020 vuoden 1990 tasolta on auttamattomasti jälkeen jäänyt. Hallitusten välinen ilmastopaneeli, jonka raportointiin EU:kin on pohjannut tavoitteensa, pitää vähimmäistavoitteena 35–40 prosentin vähennystä kasvihuonekaasuista, jotta maapallo välttyy hallitsemattomalta noidankehältä. Tämä on myös Vasemmistoliiton tavoite.
– Ihmisten jokapäiväisessä elämässä tavoite näkyy esimerkiksi liikennepolttoaineiden hinnassa. Nyt taas bensiini ja diesel ovat ympäristöllisesti kestämättömän halpoja. Hinta ei vastaa niistä syntyvää haittaa.
Tiusanen uskoo, että tuo korkeampikin tavoite on saavutettavissa ja luettelee keinoja.
– Energiatehokkuuden lisääminen on keino numero yksi. Sillä on uskoakseni saavutettavissa puolet tavoitteesta. Tehoa löytyy esimerkiksi kulutushuippujen leikkaamisesta.
– Toinen keino on välitön puuttuminen hiilivoimalaitosten päästöihin. Globaalin hiiliveron aikaansaaminen olisi hyvä lähtökohta.
Se edellyttäisi kuitenkin sitä, että rikkaat maat kantaisivat vastuun aiheuttamastaan ilmakehän hiilidioksidikuormasta. Näin kehittyvät maat saisivat haluamansa ja lähtisivät mukaan ilmastomuutoksen vastaiseen työhön aktiivisemmin.
– Tämän ongelman ratkaiseminen on avainkysymys globaalille tulevaisuudelle. Historiallinen taakka on Yhdysvalloilla ja Euroopalla.
Vaarallinen
biotavoite
Lisäksi Tiusanen pysäyttäisi metsien, etenkin sademetsien hakkaamisen. Metsien hävittäminen aiheuttaa nyt 20 prosenttia hiilidioksidipäästöistä.
– Hakkaamisen lopettaminen olisi nopein jarru.
Tiusanen kehottaakin välttämään Neste Oilin tuottamaa palmuöljypohjaista biodieseliä. Juuri palmuöljyviljelmien tieltä kaadetaan merkittävästi sademetsiä.
– EU:n kymmenen prosentin biopolttoainetavoite liikenteessä onkin vaarallinen tavoite, koska se mahdollistaa esimerkiksi palmuöljyn kysynnän. Pitäisi panostaa seuraavien sukupolvien biopolttoaineiden valmistukseen. Se merkitsisi levien hyödyntämistä.
n
Pentti Tiusanen
Syntynyt 6.3. 1949 Kotkassa.
Asuu yhä Kotkassa puolisonsa, erikoislääkäri Helga Tiusasen kanssa
Kirurgian erikoislääkäri, Vasemmistoliiton kansanedustaja vuodesta 1995. Kotkan kaupunginvaltuutettu ja Kymenlaakson maakuntaliiton hallituksen jäsen.
Tiusanen on profiloitunut vahvasti ympäristöpoliitikoksi niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Hänen taustansa on Kymenlaakson kansalaisliikkeissä ja hän oli vuosia eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja ja on nyt sen varapuheenjohtaja.
Tiusanen harrastaa lintubongausta, lukemista ja matkailua.
uutiskirje 