Helmikuussa 2010 käynnistyneessä kokeilussa lukukausimaksuja voidaan tietyin edellytyksin periä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Vuoden 2014 loppuun jatkuvan kokeilun aikana korkeakoulut voivat periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavista koulutusohjelmista.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on kokeilun aikana selvittää, miten maksullisuus vaikuttaa korkeakoulujen kansainvälistymiseen, suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoimaan, opiskelijavirtoihin ja vieraskielisen korkeakoulutuksen laatuun.
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton (SAMOK) mielestä tulokset ovat jo nyt tiedossa. Osa korkeakouluista on käyttänyt lisäresursoinnin, markkinoinnin ja opiskelijoiden apurahojen kautta kokeiluun enemmän rahaa kuin mitä lukukausimaksuilla on saatu kerättyä, joten tulokset ovat jääneet laihoiksi.
Maksujen piirissä olevia opiskelijoita on yhdeksässä korkeakoulussa yhteensä 110. Heistä vain 12 maksaa lukukausimaksun täysin itse. Kaikki muut saavat jonkinasteisen apurahan.
Haittaa kansainvälistymiselle
Lukukausimaksut eivät ole taloudellisesti kannattavia ja ne vain haittaavat Suomen kansainvälistymistä, sanovat SAMOKin puheenjohtaja Elin Blomqvist ja SYL:n puheenjohtaja Jarno Lappalainen.
Samanlaisia ovat kokemukset muissakin Pohjoismaissa. Maksavia opiskelijoita on erittäin vaikea houkutella ilman apurahoja, ja maksujärjestelmään pitää sijoittaa paljon resursseja pitkän ajan kuluessa, jotta se voisi edes teoriassa muuttua kannattavaksi.
– Parhaiden opiskelijoiden houkuttelemiseksi on joka tapauksessa myönnettävä apurahoja, suurimmillaan niin, että ne kattavat koko lukukausimaksun ja lisäksi jopa elinkustannuksia.
– Meillä on vielä tilaisuus välttää Ruotsin ja Tanskan tilanne: radikaalisti pudonneet opiskelijamäärät, maksujen ja apurahojen pyörittämisen myötä lisääntynyt hallintotyö ja resurssien käyttäminen ylimääräiseen markkinointiin ja markkinointibudjettien kasvaminen, SAMOKin puheenjohtaja Elin Blomqvist muistuttaa.
Osaamista ja veroeuroja
SYL:n ja SAMOKin puheenjohtajien mielestä Suomen kannattaa hyötyä kansainvälisistä opiskelijoista muilla tavoilla. Kansainväliset opiskelijat ja tutkinnon suorittajat lisäävät sekä korkeakoulutuksen että yhteiskunnan myönteistä kansainvälistymistä. He tuovat osaamista ja veroeuroja työskennellessään opintoaikanaan sekä jäädessään Suomeen töihin valmistuttuaan.
Tilastokeskuksen aineiston pohjalta tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2007 tutkinnon suorittaneista ulkomaiden kansalaisista 67 prosenttia oli Suomessa vielä vuosi valmistumisensa jälkeen. Näistä Suomeen jääneistä työllisiä oli 73 prosenttia.
– Lukukausimaksukeskustelussa on syytä siirtyä ideologisesta haihattelusta tosiasioihin. Faktat ja vertailutieto puhuvat selvää kieltä siitä, miten Suomi hyötyy maksuttoman koulutuksen tarjoamisesta. Jo nyt puolet ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomeen veronmaksajiksi opintojensa jälkeen, sanoo Jarno Lappalainen.
Hän kehottaa ministeriötä kohdistamaan tarmonsa jatkossa siihen, miten esimerkiksi oleskelulupakäytäntöjä ja kieliopetusta kehittämällä loputkin näistä opiskelijoista saataisiin jäämään rakentamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
uutiskirje 
