Kuntarakenne, joka turvaa palvelujen järjestämisen yhdenvertaisesti koko maassa sekä vahvistaa kuntien edellytyksiä vastata itsenäisesti peruspalvelujen järjestämisestä. Lisäksi vahvistetaan kuntataloudeltaan vakaampien kuntien muodostamista. Tällä tavoin kuvaa hallituksen hallinnon- ja aluekehityksen ministeriryhmä tavoitetta, jotka se tänään hyväksyi kuntauudistusta ohjaaviksi kriteereiksi.
Jo yksikin kuntaliitostarvetta osoittavan kriteerin täyttyminen osoittaa kunnan liitostarpeen. Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Näin sidotaan rakenneuudistukseen käytännössä kaikki kunnat.
Kriteerien pohjalta kunnat voivat käynnistää tarvittavat selvitykset sekä muodostaa uudet kunnat. Kriteerit toimivat pohjana hallituksen valmistelemalle rakennelaille, jonka on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.5.2013.
Uudistuksen yleisenä edellytyksenä on, että selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi selvitysalueen tulee olla perusteltu alueen kokonaisedun näkökulmasta.
Väestöpohjaksi vähintään noin 20 000 asukasta
Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon.
Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa.
Väestöpohjan täyttävät kunnat eivät voi jättäytyä uudistuksen ulkopuolelle, mikäli väestöpohjan täyttävää toiminnallista kokonaisuutta alueella ei muutoin ole saavutettavissa.
Vaihtoehtoiset kriteerit
Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit ovat toisilleen vaihtoehtoisia kriteereitä selvitystarvetta arvioitaessa. Kunnilla on kuitenkin selvitysvelvollisuus, vaikka työpaikkaomavaraisuus- tai pendelöintiprosentti ei sitä edellyttäisi, jos selvitystarve on ilmeinen yhdyskuntarakennekriteerin ja alueen kokonaistarkastelun perusteella.
Työpaikkaomavaraisuusaste tulee kunnassa olla vähintään 80 prosenttia. Työpaikkaomavaraisuudella tarkoitetaan kunnan työssäkäyvän väestön ja kunnassa olevien työpaikkojen suhdetta.
Kriteerinä suurilla kaupunkiseuduilla eli Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla on, jos kunnasta pendelöinti on vähintään 35 %, muiden työssäkäyntialueiden osalta vähintään 25 % .
Metropolialueella selvitysalueiden tulee koostua kunnista, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineiden vuoksi. Alueen on lisäksi oltava perusteltu alueen kokonaisnäkökulmasta ja muodostettava toiminnallinen kokonaisuus.
Talouskriteerit liitoksille täyttyvät kriisikunnissa, joiden vuosikate on negatiivinen ilman harkinnanvaraista korotusta, lainakanta ylittää maan keskiarvon vähintään 50 %:lla, taseessa on kertynyttä alijäämää, tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo, omavaraisuusaste on alle 50 % ja suhteellinen on vähintään 50 %.
Kriteereistä poikkeamisen tulisi olla mahdollista mm. erityisen harvan asutuksen, kielellisten oikeuksien turvaamisen sekä toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisen perusteella. Poikkeukset eivät kuitenkaan olisi automaattisia, vaan niiden tarve arvioitaisiin kussakin tapauksessa erikseen.
Avustuksilla kannustusta
Vahvistettujen kriteerien pohjalta kirjoitetaan hallituksen esitys rakennelaiksi, joka lähetetään syksyllä lausuntokierrokselle kuntiin. Lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.5.2013.
Kuntia kannustetaan tekemään tarvittavat muutokset suuntaamalla niille yhdistymisavustuksia. Avun saamisen perusteena on yhdistymispäätöksen tekeminen 1.4.2014 mennessä. Yhdistymisten tulee tapahtua 2015–2017, kuitenkin kaikissa tapauksissa viimeistään vuoden 2017 alusta.
lehti 