”Laavupaikkoja” veneilijöille

Luonnonsatamat maakuntakaavaan

– Luonnonsatamat on osoitettu tavallisesti perinteisiltä rantautumispaikoilta, kertoo maakuntainsinööri Tapio Tuhkanen.

Maakuntakaavaluonnokseen kuuluu kaikkiaan 154 luonnonsatamaa.

– Loma-asutus syö hyviä rantautumispaikkoja, Tuhkanen perustelee.

Varsinais-Suomessa on jo lähes 45 000 kesämökkiä. Niiden määrä lisääntyy ja samalla vähenee vapaan rantaviivan määrä.

– Luonnonsatamat on katoava luonnonvara, kuvaa vs. suunnittelujohtaja Heikki Saarento maakuntaliitosta.

Tiettävästi maakuntakaavoihin ei ole aikaisemmin kaavailtu luonnonsatamia.

– Muualla ei ole tällaista saaristoa, Saarento perustelee.

– Kaikilla veneilijöillä ei ole varaa käyttää vierasvenesatamia, muistuttaa maakuntahallituksen jäsen Nina Söderlund (vas.).

Kaavaehdotukseen on merkitty 78 vierasvenesatamaa, joissa on käytettävissä eritasoisia palveluja.

Löytämisen ilo
säilytetään

Luonnonsatamat ja niiden rauha ovat Saarennon mukaan merkittävä vetovoimatekijä saariston matkailulle.

Satamien etsimisessä on käytetty apuna mm. meripartiolaisten opasta sekä veneilyseurojen tietoutta.

Veneilijät eivät Saarennon mukaan ole pantanneet tietoja, vaan ovat olleet hyvinkin avuliaita.

Kaikkia hyviä rantautumispaikkoja ei ole ollut tarkoituskaan sisällyttää maakuntakaavaan. Suunnittelujohtajan mukaan omatoimiselle veneilijälle täytyy jättää myös hienon rantautumispaikan löytämisen ilo.

Kanavoidaan
jokamiehenoikeutta

– Tarkoitus on kanavoida jokamiehenoikeutta, Tuhkanen alleviivaa.

Luonnonsatamien paikat on harkittu niin, että ne tukevat veneilijöiden käyttämiä reittejä. Satamia on merkitty myös Natura-alueille, joilla virkistyskäyttö ei vaaranna suojelutavoitteita.

– Eikö se olisi maanomistajienkin etu, että veneily ohjautuu tiettyyn järjestettyyn systeemiin, Tuhkanen sanoo.

Satamien huollosta vastaavasta tahosta ei ole vielä ehdotusta. Yksi mahdollisuus on Tuhkasen mukaan Pidä Saaristo Siistinä ry, joka vastaa saariston jätehuollosta.

Valituksia
tulossa

Valituksia luonnonsatamia vastaan on odotettavissa. Saarento kertoo, että maakuntakaavasta on tehty kaikkiaan 130–200 muistutusta, laskentatavasta riippuen. Osa niistä koskee todennäköisesti satamia.

Yhteenvetoa tämän kuun puoliväliin mennessä annetuista henkilömuistutuksista ei ole vielä ehditty tehdä. Kuntien ja viranomaisten vastineet on määrä toimittaa toukokuun aikana.

Nina Söderlund edellyttää, että satamapaikat valitaan tarkoin, maanomistajia kuullen. Hänen mukaansa osa ehdotetuista satamista tuskin soveltuu suunniteltuun käyttöön esimerkiksi siksi, että rannat on ehditty rakentaa tiheästi. Uudenkaupungin suunnassa Söderlund tietää hankkeen saaneen osakseen vastustusta.

Tapio Tuhkasen mukaan veneilyä ei voi suoraan rinnastaa jokamiehenoikeuden nojalla tapahtuvaan patikointiin. Vene näkyy merellä kauaksi ja voi pitää ääntä. Näin se voidaan kokea häiritseväksi.

Toisaalta liikkumista merellä ei voi estää. Rantautua ja liikkua maalla voi jokamiehenoikeuden nojalla.

Kunnat ovat avainasemassa siinä, toteutuuko satamaverkko aiotussa laajuudessa. Ne päättävät alemmantasoisissa kaavoissa sijoituspaikoista. Maakuntakaava on ohjeellinen.