Museoviraston talvella tekemä päätös sulkea säästösyistä Elias Lönnrotin lapsuudenkoti Paikkarin torppa oli syvä järkytys paitsi sammattilaisille myös kaikille suomalaisuuden ystäville. Tilanne kuitenkin toistaiseksi selkeni, sillä Lohjan kaupunki päätti vastata tänä kesänä museon kustannuksista. Sammatin ja Lohjan kuntaliitoshan toteutettiin vuoden 2009 alusta.
– Katsoimme, että tämä valtakunnallisesti merkittävä on pidettävä auki, sanoo Lohjan museon johtaja Eero Ahtela, jonka mukaan kokemukset tältä kesältä ovat olleet hyvät.
Ensi vuoden tilanne on auki. Sammattiseuran puheenjohtajan, Akavan emeritus puheenjohtajan Risto Piekan mukaan Elias Lönnrotin syntymäkoti ei voi jäädä suljetuksi museotilaksi, vaan jokin ratkaisu on löydettävä.
Vuoden 1800 tienoilla perustettu torppa on tyypillinen tuon ajan savupirtti.
– Lohja on luonnostelemassa ensi vuoden talousarviotaan. Käsitykseni mukaan Museovirasto ei tule pitämään paikkaa hallussaan, vaan Lohjan kaupunki ottaa tai joutuu ottamaan sen hoitaakseen.
Tämän tueksi Piekka on perustamassa Paikkarin torpalle tukiyhdistystä.
– Ajatuksena on se, että Lohja hoitaisi varsinaisen museotoiminnan, oppaiden palkkaukset ja niin edelleen. Kannatusyhdistys taas pyrkisi hankkimaan varoja ympäristön ja rakennusten kunnossapitoon.
Piekan mukaan yhdistyksen perustamiseen on laajaa paikallista ja valtakunnallista kiinnostusta. Hänen mukaan perustava kokous voitaisiin pitää alkusyksystä.
Suomi sivistyskieleksi
Elias Lönnrot on Kalevalan ansiosta maailmankuulu. Omana aikanaan hän oli lukuisten eurooppalaisten tieteellisten seurojen kunniajäsen. Samalla hän kuitenkin oli köyhistä oloista lähteneenä kansan ystävä ja yhteiskunnallisen edistyksen kehittäjä. Sammattiin hän perusti ja kustansi sekä koulun että kirjaston.
Risto Piekan mukaan Lönnrotin ansioita ei tänään arvosteta tarpeeksi.
– Hänet tunnetaan Kalevalasta ja Kantelettaresta, mutta suomalaisuutta ja itsenäisyyskehitystä koskevat asiat ovat jääneet unholaan.
– Lönnrot teki suomen kielestä eurooppalaisen sivistyskielen. Hän julkaisi suomalais-ruotsalaisen sanakirjan, joka käsitti yli 200 000 sanaa. Monet muun muassa yhteiskuntaa koskevat sanat olivat Lönnrotin keksimiä. Hän julkaisi ensimmäisen suomenkielisen kasvion ja loi suuren osan suomalaisten kasvien nimistä.
Piekka toivookin, että juhlittaessa aikanaan Suomen satavuotista itsenäisyyttä Elias Lönnrotin osuus itsenäisyyden peruskivien luomisessa nostetaan ansaittuun arvoonsa.
Köyhän kansan ystävä
Elias Lönnrot on niitä harvoja historian henkilöitä, jotka eivät koskaan ole joutuneet poliittisten tai kielellisten riitojen kohteeksi. Hän syntyi Sammatissa vuonna 1802 köyhän räätälin suurperheeseen. Koulutielle hän pääsi vain veljensä ja naapurien tuella. Elantonsa hän joutui usein hankkimaan kerjuulla. Kuollessaan vuonna 1884 professori ja kanslianeuvos Lönnrot oli aikansa arvostetuimpia suomalaisia ja eurooppalaisia. Hänen hautajaisensa olivat Sammatin historian suurin tapahtuma.
Viiden vuoden kuluttua Lönnrotin kuolemasta Suomen keisarillinen senaatti päätti ottaa Sammatin torpan haltuunsa ja se onkin Suomen viidenneksitoista vanhin museo.
Torppa on sinänsäkin arvokas. Lohjan museon johtajan Eero Ahtelan mukaan vuoden 1800 tienoilla perustettu torppa on tyypillinen tuon ajan savupirtti, vähävaraisen väestönosan asuinpaikka. Alkuaan tuvassa oli vain pirtti, jossa Lönnrotin vanhemmat ja heidän seitsemän lastaan asuivat. Kamarin tuvan päätyyn rakensi Lönnrotin veli vuonna 1825.
Paikkarin torppa on avoinna tänä kesänä 19.8. saakka keskiviikosta sunnuntaihin kello 12–16. Ryhmillä on mahdollisuus päästä museoon ennakkovarauksella muihinkin aikoihin.
Elias Lönnrotin vanhuudenkoti Lammin talo sijaitsee neljä kilometriä Paikkarin torpalta. Yksityisen säätiön pitämä talo on yleisölle avoinna 12.8. saakka lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12–17.
Lönnrotin muistokivi ja sukuhauta sijaitsee Sammatin kirkkomaalla.
uutiskirje 
