Vierastyövoimalle tarjotaan ”orjakontrahteja”
EU:n tulee kehittää työelämään vaikuttavia asioita myös työntekijän lähtökohdista, sanoo Ari Rajamäki, joka työskentelee STX Europen Turun- telakalla.
Yksi hyvä työkalu olisi arvioida tekijöitä, jotka vaikuttavat työsuhteeseen.
Työvoiman vapaa liikkuminen on vaikuttanut voimakkaasti työsuhteisiin.
– Se tuonut mukanaan harmaata taloutta ja ”orjakontrahteja”.
Tämän Rajamäki on voinut todeta työpaikallaan, jossa työskentelee noin 3 000 vierastyöläistä.
– Maiden erilaista lainsäädäntöä ja säädöksiä käytetään härskisti hyväksi. Tämähän ei ollut alkuperäinen tarkoitus.
– EU:n politiikkaan sisältyy huonommin voivien jäsenmaiden auttaminen ja elintason nostaminen, mutta tässä yhteydessä ei vielä puhuttu siitä, että kuvioon liittyy myös työsuhteiden ehtojen polkeminen.
– Ehkä ay-liike kuvitteli, että kun säädetään esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden direktiivi, että sillä asia hoituu. Se ei hoitunut.
Vaikka direktiivi olisi kohtuullisen hyvä, EY-tuomioistuin tulkitsee viime kädessä järjestelmällisesti työehtoihin liittyviä asioita työntekijän kannalta huonoimman vaihtoehdon mukaisesti.
– On tapauksia, joissa ay-liikkeen mielestä tuomioistuin on tulkinnut lakeja toisin kuin lainsäätäjä oli tarkoittanut. Tuomioistuin tulkitsee perussopimuksia ja silloin saa direktiivi väistyä.
– EY-tuomioistuin tulkitsee lakeja poliittisesti. Yksi perussyy tähän on, että EU:n lainsäätäjiltä yksinkertaisesti puuttuu työelämän tuntemus.
EU:ssa hyvääkin
Rajamäki kertoo olleensa Suomen EU-jäsenyyden kannalla siitä päätettäessä. Hän näkee siinä myös hyviä puolia.
Suomen työturvallisuuslakiin on saatu parannus EU:n ansiosta. Kun aikaisemmin laissa sanottiin työnantajan velvollisuuden olevan kohtuudella tehdä kaikki työntekijän suojelemiseksi, kohtuudella-sana jouduttiin poistamaan.
Vaikka muutos saattaa tuntua vähäiseltä, Rajamäen mukaan se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantaja ei voi vedota taloudellisiin tai muihin perusteisiin työsuojelusta päätettäessä.
– EU:lla on myös tärinädirektiivi, jossa määritellään, kuinka kauan ihminen saa altistua tietynlaiselle tärinälle. Vastaavaa ei Suomen lainsäädännössä ollut.
– Ei valkosormisuus ole vain metsurien tauti. Tärinä on ongelma telakalla ja monilla muilla aloilla.
– EU:ssa on paljon hyvää työsuojeluasioissa. EU on tiukempi kuin sen jäsenmaan Suomen parlamentti.
EU myös uhka
EU voi olla myös uhka telakkateollisuudelle. Telakan toiminnan, koko alihankinta- ja tavarantoimittajaverkoston hallitsemiseen tarvitaan maakohtaisia rekisterejä. Entäpä jos EU kieltääkin nämä rekisterit vedoten työvoiman ja tavaran vapaaseen liikkumiseen?
– Jossakin vaiheessa Ranska ja Italia alkavat EU-tasolla keskustelun, onko Euroopassa liikaa telakkakapasiteettia,
XTX:n hallituksessa henkilöstöä edustava Rajamäki ennustaa.
Tässä asetelmassa Suomella ei paljon sananvaltaa ole. Rajamäki myöntää, että Finnvera on osallistunut hyvin telakkateollisuuden tukemiseen. Samalla hän muistuttaa ranskalaisen Fincantieri-telakan saaneen 300 miljoonaa euroa rakennetukea.
– Pitäisi ottaa Ranskasta ja Italiasta mallia, että päästään telakoidemme kuopasta yli. Se vaatisi EU-säännösten kansallista tulkintaa, kuten muutkin maat tekevät.
Minimivero tarvitaan
Rajamäen mukaan EU:maihin pitää ottaa käyttöön minimiverojärjestelmä. Näin vähenisi maiden välisillä veronkierto ja verokikkailu.
– Esimerkiksi Virossa yritysvero on nolla. Tämä imee sinne EU-tukia ja firmat rekisteröityvät Viroon.
– En ehdota mitään verotuksen harmonisointia.
– Veroparatiisien käyttö
EU:n tulisi kieltää.
Suomessa työskentelee Rajamäen mukaan suuri määrä sellaisia henkilöitä, joiden olisi pitänyt ilmoittautua verovelvollisiksi. Heidän tarkkaa määräänsä ei kukaan tiedä.
Rajamäki myöntää, että osa heistä ei kielivaikeuksien ja tietämättömyyden vuoksi ole ilmoittautunut verottajalle. Osa valitsee kotimaansa halvemman verotuksen tietoisesti.
– Verottaja on nostanut kätensä pystyyn.
Kieltoja maataloudelle
– Maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen perustuu meillä vapaaehtoisuuteen. Pitää olla pakottavaa lainsäädäntöä ja sitten korvata aiheutetut menetykset, Rajamäki linjaa.
– Ennen Rymättylässä kesämökillä näki pohjan viiden metrin syvyydessä. Ei näe enää, Raisiossa asuva metallimies kuvaa.
– Itämeri on EU:n sisämeri. Itämeri-strategiaan pitää saada myös varoja, kuten Välimeri-strategiaan on saatu.
Rajamäki on samaa mieltä Ville Itälän kanssa siitä, että Venäjä pitää pakottaa maakaasuputkihankkeella mukautumaan muiden yhteisesti hyväksymiin Itämeren suojelutoimiin.
Itälä luonnehti tilannetta tuhannen taalan paikaksi, jota ei toista kertaa tule.
– Pitää harrastaa koplaamista ja härskiä koplaamista, Rajamäki sanoo.
n
Ari Rajamäki
Ari Rajamäki kirjoitti ylioppilaaksi Aurajoen lukion kielilinjalta 1975 ja meni samana vuonna Wärtsilän Turun telakalle kesätöihin. Kokemusta on kertynyt hionta- ja telinetöissä sekä varustelu-levyseppänä.
Toimittuaan osaston työsuojeluasiamiehenä Rajamäki valittiin telakan täysipäiväiseksi työsuojeluvaltuutetuksi 1999, jossa tehtävässä hän työskentelee yhä.
Kielitaitoinen Rajamäki toimii STX Europe Asan eurooppalaisessa konsernivaliokunnassa sekä edustaa työntekijöitä telakkayhtiön, STX Finlandin hallituksessa.
Kaarinassa syntynyt 53-vuotias metallimies elää avoliitossa. Perheeseen kuuluu myös kolme poikaa.
Urheiluharrastuksen Rajamäki aloitti Littoisten Työväenurheilijoissa hiihdolla ja yleisurheilulla. Myös judoa harrastanut mies pitää nykyisin kuntoaan yllä pyöräilemällä työpaikalle, käymällä kuntosalilla ja lenkkeilemällä koiran kanssa. (KU)
lehti 