Stereotyyppisesti kreikkalainen veronkiertäjä on mittaria rukkaava taksikuski Jorgos tai pimeää keikkaa heittävä putkimies Vassilis.
Mutta he eivät ole se varsinainen ongelma, ja tästä on nyt oikein tutkittua tietoa. Kolme amerikkalaista yliopistotutkijaa sai harvinaisen tilaisuuden tutustua yhden suuren kreikkalaispankin sisäisiin papereihin.
Niistä kävi ilmi, että varsinaisia suuren luokan veronkiertäjiä ovat niin sanottuihin parempiin piireihin kuuluvia yrittäjiä ja vapaita ammatinharjoittajia.
Todelliset suuren luokan veronkiertäjät löytyvät paremmista piireistä.
Ammattikunnista kärjessä ovat juristit, lääkärit, kirjanpitäjät, rahoitusalan ammattilaiset, insinöörit ja hammaslääkärit.
Pankit arvioivat todelliset tulot
Tutkimus perustuu havaintoon, että edellä mainitun tyyppisissä ammattiryhmissä ihmisten velanhoitokustannukset olivat keskimäärin 82 prosenttia heidän veroilmoituksen mukaisista ansioistaan.
Yleisesti Euroopassa noudatettavan käytännön mukaisesti pankkien ei pitäisi myöntää sellaista lainaa, jonka hoitokustannukset – siis korot ja lyhennykset – ylittävät 30 prosenttia tuloista.
Joissakin edellä mainituista ryhmistä velanhoitokustannukset jopa ylittivät tulot. Näin esimerkiksi rahoitusalalla, jossa velkojen hoitamiseen meni keskimäärin 115 prosenttia tuloista.
Tämä ei tietenkään ole todellisuudessa mahdollista. Pankit eivät lainaa myöntäessään piitanneetkaan veroilmoitusten mukaisista tuloista, vaan tekivät rutiininomaisesti arvion lainanhakijan todellisista ansioista.
Kun vaikkapa ortopedian erikoislääkäri Urpolaitis saa velkajärjestelyillä hilattua viralliset tulonsa alle minimirajan, hän ei joudu maksamaan lainkaan veroja.
Veronkiertäjillä parlamenttienemmistö
Tutkimuksen mukaan pankin arviot todellisista tuloista olivat keskimäärin lähes kaksinkertaiset (tarkalleen 1,92-kertaiset) verrattuna veroilmoituksessa ilmoitettuihin.
Tutkijat arvioivat, että Kreikan valtio menettää pelkästään näiden ”itsensä työllistävien” ammattikuntien veronkierron vuoksi 28 miljardin euron tulot vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2009 tämä oli yli 30 prosenttia Kreikan budjettivajeesta.
Kreikassa on viime aikoina tehty joitakin näyttäviä tarkastusiskuja veronkiertäjiä vastaan. Mutta ei maan tapaa niin helpolla muuteta. Parlamentti äänesti viime vuonna kumoon lakiesityksen, joka olisi määrännyt tehtäväksi aina verotarkastuksen, jos tiettyihin ammattiryhmiin kuuluvat ilmoittautuvat veronmaksukyvyttömiksi.
Laki olisi koskenut yhtätoista ammattia, edellä mainittujen lisäksi muun muassa arkkitehtejä.
Lain kaatuminen ei sinänsä ole yllättävää, sillä saman tutkimuksen mukaan neljän eniten veroja kiertävän ammattikunnan edustajilla on enemmistö Kreikan parlamentissa. Poliittisesti he tietysti edustavat etupäässä niitä ”vastuullisia puolueita”, joiden vaalivoiton puolesta koko Euroopan eliitti kampanjoi kesäkuussa.
Nikolaos Artavanisin, Adair Morsen ja Margarita Tsoutsouran tutkimus Tax Evasion Across Industries: Soft Credit Evidence From Greece netissä osoitteessa http://faculty.chicagobooth.edu/adair.morse/research/AMTTaxEvasion.pdf
uutiskirje 
