Ilmakehän otsonikerrosta suojelevan Montrealin pöytäkirjan allekirjoituksesta on kulunut 25 vuotta. Montrealin sopimuksella rajoitettiin kaikissa maissa otsonikerrosta heikentävien aineiden valmistusta ja kulutusta. Maailmanlaajuisen yhteistyön ansiosta otsonikerros on toipumassa, joskin hitaasti, kerrottiin Ilmatieteen laitoksen järjestämässä seminaarissa torstaina.
Vuonna 1987 laadittu Montrealin pöytäkirja rajoittaa otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotantoa, kauppaa ja käyttöä. Sopimusta pidetään esimerkkinä toimivasta, maailmanlaajuisesta yhteistyöstä. Sen solmimisen jälkeen otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöistä on leikattu 98 prosenttia ja otsonikadon laajeneminen on onnistuttu pysäyttämään. On myös merkkejä siitä, että otsonikerros toipuu hitaasti.
Otsoni suojaa maapalloa haitalliselta säteilyltä. Etelämantereen yllä havaittiin 1980-luvun puolivälissä otsonikerroksen voimakas ohenema, otsoniaukko.
Vastaavanlaista otsoniaukkoa ei tyypillisesti synny pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta vuonna 2011 olosuhteet pohjoisessa stratosfäärissä olivat poikkeuksellisen suotuisat otsonikadolle. Tällöin havaittiin ensi kertaa niin voimakasta otsonikatoa, että voitiin puhua arktisesta otsoniaukosta.
Otsonikerroksen tulevaisuus vielä epävarma
Huolimatta saavutetuista edistysaskeleista on otsonin palautuminen ennalleen hidas prosessi. Stratosfäärissä kloorin määrä saavutti maksiminsa 1990-luvun loppupuolella. Otsonikerroksen oletetaan toipuvan aikaisintaan sitten, kun klooripitoisuus laskee vuoden 1980 tasolle.
Ilmatieteen laitoksen mukaan ilmastonmuutoksen takia tulevaisuuden ilmakehä on kuitenkin erilainen kuin 1980-luvulla. Tällä saattaa olla vaikutusta otsonikerroksen palautumiseen. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen aiheuttaa lämpenemistä troposfäärissä, mutta alastratosfäärissä se aiheuttaa jäähtymistä. Stratosfäärin kylmeneminen saattaa johtaa otsonikadon voimistumiseen arktisilla alueilla.
Seuraavaksi katse F-kaasuihin
Otsonikerrosta heikentävät aineet on monissa käyttötarkoituksissa korvattu fluoratuilla kasvihuonekaasuilla eli F-kaasuilla, jotka eivät tuhoa otsonikerrosta, mutta ovat ilmastoa lämmittäviä kaasuja. F-kaasuja käytetään esimerkiksi ruokakauppojen kylmäkalusteissa ja toimistojen sekä autojen ilmastointilaitteissa. Päästöjä voi syntyä asennusvaiheessa, laitteen vuotaessa rikkoutumisen vuoksi tai käytöstä poiston yhteydessä.
Vuotojen vähentämiseksi EU:ssa on säädetty, että F-kaasuja saa käsitellä vain asentaja tai yritys, joka on todistettavasti pätevä asennustyöhön. Suomessa pätevyys on todistettava Turvallisuus – ja kemikaalivirastolle. Kuluttaja voi omalta osaltaan vähentää haitallisten aineiden päästöjä huolehtimalla siitä, että hankkii laitteiden, kuten ilmalämpöpumpun, asennuksen ja huollon pätevältä yritykseltä.
Otsonikerroksen suojelun suurin tulevaisuuden haaste on juuri F-kaasujen säätely. F-kaasut kuuluvat ilmastosopimuksen piiriin, mutta niiden säätely Montrealin pöytäkirjalla olisi tehokkainta. Kansainvälinen yhteisö ei vielä toistaiseksi ole päässyt sopuun tarvittavista toimista.
lehti 