Yli puolet SAK:laisista luottamustehtävissä olevista naisista kertoo, että maahanmuuttajien kanssa on joskus väärinkäsityksiä. Miesten mukaan työntekijöillä on pääsääntöisesti hyvät suhteet maahanmuuttajiin.
Väärinkäsitykset aiheutuvat valtaosin puutteellisesta suomen taidosta, mutta ongelmia on myös työsääntöjen ja työturvallisuuden noudattamisessa.
SAK:n luottamushenkilöpaneelilta kysyttiin ensimmäistä kertaa, miten maahanmuuttajiin suhtaudutaan ja onko työpaikoilla esiintynyt työntekijän etniseen alkuperään liittyvää syrjintää. Tulokset julkaistiin viikonloppuna SAK:n maahanmuuttajafoorumissa.
Vähiten etniseen alkuperään liittyvää syrjintää on teollisuudessa, 7 prosentilla työpaikoista. Kuljetusalalla osuus on 14 prosenttia.
Syrjintä on tavallisimmin rasistisia puheita, nimittelyä, välttelyä ja ryhmän ulkopuolelle jättämistä.
– Suomalaiset pysyvät etäällä, eivät juttele, lähihoitajaksi opiskeleva pamilainen Maria Silva kertoo.
Hän muutti Brasiliasta Suomeen 23 vuotta sitten.
Iranilainen huoltoasentaja Allahyari Majid muistuttaa, että maahanmuuttajat jäävät helposti syrjään.
– Joka ammattiosastossa on kulttuuriosasto. Pitäisi ottaa kaikki mukaan.
Huonompia työvuoroja, nimittelyä
Myös työnantajat ja esimiehet osallistuvat toisinaan syrjintään. Maahanmuuttaja voi saada huonoja työvuoroja ja -aikoja ja heille maksetaan sopimuspalkkoja huonommin.
Maahanmuuttajat tekevät pääsääntöisesti ammattiosaamista vaativaa työtä. Joka kolmas maahanmuuttaja on kyselyn mukaan avustavassa tehtävässä.
Hanakimmin syrjintään on puututtu julkisen sektorin työpaikoilla. Kuljetusalalla joka neljäs luottamushenkilö ei ollut tehnyt asialle mitään. Yksityisillä palvelualoilla useampi kuin joka kolmas vastaaja on halunnut korjata tilannetta, mutta ei ole löytänyt siihen sopivia keinoja.
Tavallisimmin asiasta neuvottelussa esimiehen kanssa tai työnantajalle on annettu huomautus syrjinnästä. Tilanteita on yritetty ratkaista myös muun muassa maahanmuuttajien kielikoulutuksella.
Maahanmuuttoasenteet ovat koventuneet
Naiset ovat valmiimpia ottamaan Suomeen lisää ulkomaalaisia työntekijöitä, mikäli alalla on työvoimapulaa. Naisista tätä mieltä on 64 prosenttia, miehistä 52 prosenttia.
Joka kolmas luottamustehtävässä oleva mies katsoo, ettei ulkomaalaisia työntekijöitä pidä ottaa Suomeen. Naisista samaa mieltä on joka viides.
SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen pitää tuloksia hälyttävinä.
– Tässä jää hieman epäselväksi, onko maahanmuuton vastustus lisääntynyt vai onko ihmisten huoli omista työpaikoistaan kasvanut. Jos kyse on koventuneista asenteista, se on huolestuttavaa.
Ennakkoluulojen karsimisessa riittää Tukiaisen mukaan tekemistä.
Nuoret luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut suhtautuivat kielteisimmin maahanmuuton kasvamiseen. Eniten maahanmuuttoa puolsivat yli 60-vuotiaat. Heistä 77 prosenttia katsoi, että maahanmuuttoa voidaan lisätä. Useimmat konkareista kasvattaisivat maahanmuuttoa vain, jos alalla on työvoimapula.
Suurin osa vastauksista (61 prosenttia) tuli yli 50 hengen työpaikoilta. Mitä pienemmästä työpaikasta oli kyse, sitä vähemmän ongelmia ilmeni. Jos työpaikalla oli vain yksi maahanmuuttaja, ongelmia ei juuri esiintynyt.
Kuva: Birgitta Suorsa
lehti 