Kansalaisjärjestöillä on aktiivinen rooli Suomen ja Ruotsin aktiivisen työvoimapolitiikan toimeenpanossa pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjinä.
YTM Thomas Babila Sama on tutkinut kansalaisjärjestöjen yhteyksiä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan väitöstutkimuksessaan, joka tarkastetaan lauantaina 29. syyskuuta Jyväskylän yliopistossa. Saman vastaväittäjänä on entinen työvoimaministeri, dosentti Jouko Kajanoja.
Sama halusi tutkimuksessaan selvittää, miten kyvykkäitä toimijoita Suomen ja Ruotsin kansalaisjärjestöt ovat aktiivisen työvoimapolitiikan toimeenpanossa. Aktiivinen työvoimapolitiikka viittaa hallituksen ohjelmiin, joilla pyritään edesauttamaan työttömien työllistymistä.
Yksi aktiivisen työmarkkinapolitiikan tavoite on lisätä heikommassa työmarkkina-asemassa olevien, kuten pitkäaikaistyöttömien tai vähän työkokemusta omaavien, työllisyyttä.
Aktiivinen työvoimapolitiikka pitää sisällään niin käytännön työharjoittelut, julkiset työnhakupalvelut kuin työllistämistuet, joita annetaan julkisille ja yksityisille organisaatiolle sekä kansalaisjärjestöille.
Kumppanuusyhteistyötä
Aktiivisen työvoimapolitiikan toimeenpanossa kansalaisjärjestöillä on tutkimuksen mukaan kumppanuusyhteistyösuhde, joka toteutui kaupunkien ja paikallisten työvoimatoimistojen kautta.
Sama havaitsi Suomen ja Ruotsin eroavan hieman toimeenpanijan rooleissaan huolimatta samankaltaisuudestaan pohjoismaisina hyvinvointivaltioina.
Kansalaisjärjestöjen haasteina työllistämisessä nousivat esiin riittämätön rahoitus, erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen sekä kaupunkien järjestämissä tarjouskilpailuissa pärjääminen.
Rahoitus ratkaisevassa osassa
Tutkijan mukaan kansalaisjärjestöjen tehokas toiminta edellyttää valtion riittävää rahoitusta.
Suurin ero kahden maan välillä oli Suomen kansalaisjärjestöjen pyrkimys tehdä enemmän yhteistyötä paikallisten työvoimaviranomaisten kanssa työntekijöiden rekrytoimisessa. Ruotsissa yhteistyötä pyritään tekemään enemmän kaupunkien kanssa.
Saman tulokset antavat uusia näkökulmia päättäjille, ammatinharjoittajille ja tutkijoille, jotka ovat tekemisissä aktiivisen työvoimapolitiikan toimeenpanon kanssa. Ne voivat olla hyödyllisiä myös paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason päätöksentekijöille.
Thomas Babila Sama toimi aiemmin Kamerunissa opettajana yhdeksän vuotta. Suomeen hän muutti vuonna 2004 saatuaan maisteriopintopaikan Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden laitokselta, jossa hän jatkoi valmistumisensa jälkeen jatko-opiskelijana.
lehti 