Populaarikulttuurista ammentava hiphop -tanssi tuo tuoreen tutkimuksen mukaan lukionuorille onnistumisen kokemuksia liikuntatunneilla ja voi muuttaa jopa koko koulunkäyntiä aiempaa mielekkäämmäksi.
Liikuntatieteiden maisteri Anna-Maria Nurmen liikuntapedagogiikan väitöskirja ”Kaduilta liikuntasaliin – Toimintatutkimus hiphop-tanssista osana lukion liikuntakasvatusta” antaa uusia eväitä koulujen liikunnanopetuksen kehittämiseen.
Nurmen mukaan nuorten kokemusmaailman tulisi olla yksi koulun kehittämisen lähtökohdista. Sen vuoksi hän kiinnostui selvittämään hiphop-tanssin mahdollisuuksia koulun liikunnanopetuksessa.
Tutkimus osoitti lukion opiskelijoiden saaneen hiphop-tanssista onnistumisen kokemuksia. Koko koulunkäynti muuttui mielekkäämmäksi, kun koulussa oli jotain, jonka oppilaat kokivat omakseen. Moni oppilas kertoi itsetuntonsa parantuneen tanssin oppimisen myötä.
– Nykynuoret elävät keskellä populaarikulttuuria ja heidän omat kulttuurinsa ovat myös koulussa läsnä. Nuorten omat kokemukset ja maailma pitäisi saada mahtumaan kouluoppimiseen, jotta koulu säilyttäisi vetovoimansa alati muuttuvassa yhteiskunnassa; Nurmi toteaa.
Suomalainen koulu menestyy hyvin PISA-tutkimusvertailussa. Nurmen mielestä kärkisijaa kannattaisi tavoitella myös kouluviihtyvyydessä.
Perinteiset lajit hallitsevat
Uudessa liikuntakulttuurissa nuorisokulttuuriset lajit ovat vallanneet tilaa perinteisiltä liikuntalajeilta. Perinnelajit ovat kuitenkin edelleen oleellinen osa koulujen liikuntakasvatusta.
– Mikäli liikunnanopetuksessa halutaan pyrkiä myönteisiin kokemuksiin, elämyksiin ja yhteenkuuluvuuteen, oppilaiden liikuntaan asennoitumisen kannalta olisi tarkoituksenmukaista valita lajeja enemmän nuorten omasta elämästä; Nurmi sanoo.
Valtakunnalliseen opetussuunnitelmatyöhön tarvitaan Nurmen mielestä ymmärrystä nuorten elämismaailmasta ja siihen liittyvistä nuoriso- ja populaarikulttuurin ilmiöistä.
– Kyse on nuorten voimaantumisesta. Kun sisältö koetaan omakohtaisesti merkitykselliseksi, se herättää halun toimia ja osallistua. Hiphop-tanssi yhtenä nuoriso- ja populaarikulttuurin elementtinä edustaa nuorten omaa kokemusmaailmaa.
Nuorten oma kulttuuri mukaan
Nurmi arvelee, että tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää opettajankoulutuksessa, opetussuunnitelmatyössä, täydennyskoulutuksissa ja opetustyössä.
Lisäämällä opettajien ja päättäjien tietoisuutta nuorten omista kulttuureista voidaan Nurmen mielestä kehittää suomalaista koulua suuntaan, joka palvelee nykynuoria paremmin.
Anna-Maria Nurmi työskentelee yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa liikuntakasvatuksen laitoksella.Sen ohella hän toimii rehtorina ja tanssinopettajana Jyväskylässä tanssikoulu Cooma Dance Academylla.
lehti 