Vuokra-asuntomarkkinat tänään:
Markkinat eivät pelaa vuokra-asuntomarkkinoilla, koska ne ovat nyt markkinoita, joilta puuttuu todellinen kilpailu.
Vanhojen asuntojen myyntihinnat Helsingin ja muidenkin kaupunkien keskustoissa ovat merkittävin tekijä, joka pitää asuntojen vuokria älyttömän korkeina.
Vanhojen keskusta-asuntojen myyntihinnat hilaavat myös muun vuokrakannan hintaa ylöspäin.
Vuokralaisten Keskusliiton järjestö- ja koulutuspäällikkö Ilpo Eerolan mukaan kaikki merkit osoittavat, että vuokrat nousevat edelleen, ja aravavuokrat vielä enemmän kuin vapaarahoitteiset.
Vuokranantajien
ystävyys toimii
Syyksi tapahtuvalle kehitykselle Eerola näkee varsinkin tavan, jolla niin sanottu käypä hinta vuokra-asuntomarkkinoilla tänään määräytyy.
– Käypä hintataso määräytyy vuokramarkkinoilla tänään todellisuudessa kalleimman mukaan, väittää Eerola.
Kukaan vuokranantaja ei tarjoa asuntoa vuokralle halvemmalla kuin omistaja naapurissa. Sen sijaan kaikki hilaavat vuokraa vähintään naapurin kanssa samaan, on asunto missä kunnossa tahansa, on sen varustetaso millainen tahansa.
Vuokranantajien ystävyys toimii. Vuokrantajan paras ystävä on toinen vuokranantaja. Siitä syntyy vuokran käypä taso.
Ara-rahat
kiertoon
Vuokralla asuvien tilannetta on pahentanut finanssikriisin vaikutus kiinteistöihin omaisuuttaan sijoittaneiden toimintaan.
– Omistajat pyrkivät kaikin keinoin turvaamaan saatavansa kriisin jatkuessa. Se tarkoitti vuokrankorotusten rinnalla vaatimuksia pitkistä vuokrasopimuksista.
Ilpo Eerola tarjoaa asuntopolitiikan linjaukset päättäville vuokra-asuntotilannetta helpottamaan ja vapaasti käytettäväksi keinoa, jolla saataisiin tilauksia asuntotuotantotoimintansa lähes pysäyttäneelle rakennusteollisuudelle, keskeytettäisiin alan pienten yritysten konkurssiaalto ja saataisiin rakentajille taas töitä.
– Aralla on tuohon tarkoitukseen olemassa rahaa. Sitä ovat vuokralaiset sinne lainanneet. Toiset ovat jo maksaneet, toiset maksavat lisää koko ajan.
– Ara-rahat kiertoon, esittää Eerola.
Eerolan mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen rahaa ei käytetä, koska asuntopolitiikka johdetaan politiikalla, jossa katsotaan, että valtion ei tule ottaa yksityisten ihmisten asunto-ongelmista itselleen mitään vastuita.
Vastuu kuuluu sen sijaan kiinteistöyhtiölle, kunnalle tai
VVO:n ja Sato:n kaltaisille yhtiöille.
Valtio ottaa Aran kassasta tänäkin vuonna lähes 200 miljoonaa euroa ja jakaa siitä pieniä porkkanoita – viisi miljoonaa johonkin investointiin, viisi miljoonaa hissiavustusta, 10 000 alennusta neliöhintaan.
Mutta miksi kerätystä potista ei oteta rahoja suoraan ja osoiteta niitä tahoille, jotka käyttävät sen rakentamiseen?
Eerola pitää tätä paljon järkevämpänä vaihtoehtona.
Ei lainaa –
ei korkotukea
Valtio on valmis tarjoamaan rakennuttajille lainarahan korkohyvitystä, korkotukea. Tämä ei kuitenkaan toimi siitä yksinkertaisesta syystä, että pankit eivät tänään myönnä lainoja. Ei siis ole lainoja, joille valtio voisi maksaa korkotukea.
– Pankeista ei saa rahaa ja Aralla sitä olisi – eikä maksaisi valtiolle mitään.
Eerola muistuttaa myös, että Arassa olisi valmis organisaatio asiaa hoitamaan.
Järjestelmä toimisi Eerolan mielestä asuntorakentamisen parhaaksi silloin, kun esimerkiksi VVO tai Sato tai Helsingin kaupunki ottaa tarvitsemansa lainan pankista, maksaa siitä korkoa ja saa Aralta korkotukihyvitystä.
Hintakuplan
puhkaiseminen ei käy
Markkinoille saataisiin halvempaa asuntokantaa. Tämä olisi seuraus, jos rahoituspolitiikkaa muutettaisiin Eerolan esittämällä tavalla. Kallista vuokraa maksavat lähtisivät liikkeelle, kun syntyy halvempaa asuntokantaa. Näin hintakupla puhkeaisi ja vuokrataso alkaisi pudota.
– Eihän tällainen oikeistolle sovi, puuskahtaa Eerola.
Hintakuplaa ylläpidetään, koska sen puhkeaminen merkitsisi epävakailta osakemarkkinoilta kiinteistöihin siirretyn omaisuuden arvon tippumista.
lehti 